Ylen Merja Ylä-Anttila ajaa yhteistyötä kaupallisen median kanssa: "Voisiko Ylen aluetoimitusten Läheltä-uutisia tarjota muiden toimijoiden käytettäväksi?"

Vuonna 1982 MTV:n uutisten kesätoimittajaksi hakeutunut Merja Ylä-Anttila siirtyi viime syksynä Ylen toimitusjohtajaksi. Kuva: Kari Salonen

Yhteistyö Ylen ja kaupallisen median kanssa on mahdollista. Ainakin Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan mielestä.

"Kun sanon näin, jostain tulee joku lakimies, joka yrittää sanoa, ettei kaikki noin vain onnistu valtiontukisäännösten vuoksi. Mutta minä haluan etsiä mahdollisuuksia."

Asia kiinnostaa yksityistä mediaa aina. Nyt sitä on pohdittu vaalien alla, kun Yle ei edellisten vaalien tapaan ottanut yhteistyökumppaneita vaalikoneeseensa. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus oli Ylen kuntavaalikoneessa mukana, mutta yhteistyö ei nyt jostain syystä Ylelle enää maistunut eduskuntavaalien yhteydessä.

"Nyt ei yhteistyötä siinä ole, koska vaalikone juuri uusittiin eikä pystytty takaamaan teknistä toimivuutta kumppaneille. Mutta seuraavissa vaaleissa taas onnistuu", Anttila lupaa.

"Haluan muistuttaa, että Yle tukee, auttaa ja kehittää alan ekosysteemiä monin tavoin. Esimerkiksi meidän draaman käsikirjoitusvalmennuksen ansiosta koko alalle tulee valmiimpia käsikirjoituksia. Ja kyllähän Ylelle ja pöllölaakson väelle yhteistyö on kautta aikain ollut tuttua vaikkapa urheiluoikeuksien jakamisessa."

Uusia avauksia tarvitaan.

"Voidaan esimerkiksi selvittää voisiko Ylen aluetoimitusten tuottamia Läheltä-uutisia tarjota muiden toimijoiden käytettäväksi."

Kilpailulainsäädäntö pitää kuitenkin ottaa huomioon yhteistyökuvioiden virittelyssä.

"Minä voisin mennä kaikkeen mukaan, mutta joku juristi voi tulla ja vetää paidankauluksesta, että selvitetään ensin."

Kaupallinen media ei Ylen toimitusjohtajan mielestä ole Ylelle uhka. Eikä Yleä pitäisi nähdä kaupallisen median puolelta uhkana.

"Iso osa kilpailusta tulee Suomen rajojen ulkopuolelta, suurimpana Piilaakso. Ennemmin mietitään, miten suomalainen media pärjäisi sitä haastetta vastaan."

Merja Ylä-Anttila puhuu erilaisista kumppanuuksista ja nostaa esiin STT:n, jonka kanssa Yle jälleen tekee yhteistyötä.

"Tarvitaanko STT:tä? Sen ala itse päättää. STT on nyt hyvin erinäköinen ja kulkenut kovia polkuja. Minusta on hyvä, että Yle on nyt siellä mukana."

Ylen toimitusjohtaja pohdiskelee, voisiko STT:tä jotenkin vahvistaa.

"Voisiko suomalainen media siirtää STT:lle jotain asioita hoidettavaksi. Sellaista, mistä kaikki hyötyisivät. Yöpäivystys, breaking news, moderointi, tekoälyn sovellukset. Asioita, joiden tekemisestä yhdessä syntyisi tehoja kaikille."

Yksi STT:n asiakkaita kaihertava asia on hinnoittelu. Ylä-Anttila näkee siinä viilaamisen varaa.

"Ja sitä on nyt tehtykin. Sähköisellä medialla on erilaiset tarpeet kuin printillä. Hinnoittelu pitää tehdä asiakasmedian käyttötarpeiden mukaan."

MTV:n päätoimittajan paikalta Ylen toimitusjohtajaksi hakeutuminen ei ollut Merja Ylä-Anttilan suunnitelmissa ennen kuin sitä hänelle ehdotettiin vuosi sitten.

"Se oli huhtikuun puoliväliä ja syyskuussa aloitin jo tehtävässä. Onhan tämä yksi kiinnostavimpia median näköalapaikkoja Suomessa."

Toimitusjohtajuus tai päätoimittajuuskaan ei ollut Ylä-Anttilalla mielessään vuonna 1982, kun hän nuorena naisena hakeutui vasta perustetun Maikkarin uutisten kesätoimittajaksi. Helsingin yliopistossa opiskellut journalisti oli toiminut aiemmin Hämeen Sanomissa toimitusharjoittelijana ja kesätoimittajana.

"Sähköinen media tuntui silloin valtavan mielenkiintoiselta. Sitä se on edelleen."

Pöllölaaksosta Muumilaaksoon siirtyminen on sujunut Ylä-Anttilan mielestä yllättävän sulavasti.

"Olin yli 30 vuotta ollut pöllölaaksossa ja siitä 17 vuotta päätoimittajana. Oli hyvä hetki lähteä, jos ylipäätään näillä vuosilla vielä halusi muutosta. Maikkarin tilanne oli pitkästä aikaa parempi ja näkyi mahdollisuuksia. Minulla oli hyvä fiilis siitä, että voin tehdä niin sanotun sukupolvenvaihdoksen siellä."

"Ajattelin, että sain tässä itselleni isomman perspektiivin median, kulttuurin ja koko yhteiskunnan suuntaan. Ylessä on kaikki opetuksesta radion sinfoniaorkesteriin ja draamasta urheiluun."

"Täällä on 42 kilometriä arkistoa. Voisi maratonin juosta. Ylen kellareissa on Suomen yhteiskunnan kansanmuisti."

Ylä-Anttilaa kiinnostaa Ylessä myös vahva alueellisuus.

"Kun aikoinani aloitin journalistin urani kesätoimittajana, Maikkari oli vahvasti alueellinen. Vuosien kuluessa siellä oli lopulta jäljellä pari freelanceria, yksi idässä ja toinen lännessä."

Ylen resurssit maakunnissa ovat aivan toiset.

"Täällä on 24 aluetoimitusta. Melkein kun mä meen kaupunkiin kuin kaupunkiin, siellä on omaa porukkaa. Ylen alueellisuus ja maakunnallisuus ovat tärkeitä. Välitetään sitä, mitä Suomeen ja suomalaisille kuuluu."

Ylessä työskentelee tällä hetkellä noin 2 800 henkeä. Merja Ylä-Anttila on yllättynyt, ettei Yle ole noussut vaalien alla esille.

"Minulla on sellainen tutina, ettei Yle ole näissä vaaleissa sellainen keskustelunaihe kuin 2015. Viime kaudella oli Satosen työryhmä ja indeksi palautettiin 2019. Nyt Yle tukee ekosysteemiä ja ostaa enemmän palveluita ja ohjelmia tuotantoyhtiöiltä. Siitä on vasta pari vuotta sitten päästy sopuun. Ei toivottavasti ole tarvetta jatkuvalle väännölle, mikä Yle on ja kuinka suuri sen pitäisi olla."

Ylen rahoitus on tälle vuodelle 470 miljoonaa.

"Se on nyt riittävä. Isot urheiluvuodet vaikuttavat plus miinus viisi miljoonaa. Tämän talon tulosta osataan hyvin ennustaa. Luvut tunnetaan ja tiedetään myös, mihin raha kuluu."

Ylä-Anttila muistuttaa ylen laajasta tehtävästä lastenohjelmista radiokuunnelmiin. Yle tarjoaa kanavillaan aiheita, jotka eivät muuten pääsisi suomalaisten tietoisuuteen.

"Ilman Ylellä olevaa velvoitetta ei esimerkiksi urheilua olisi ilmaiskanavilla näin laajasti nähtävillä."

Pikkukakkosen kaltainen ohjelma ei mainosrahoitteisella kanavalla pärjäisi, vaikka sen äärellä on kasvanut jo pari sukupolvea.

"Se on brändituote Ylelle. Uskon, että Pikkukakkoselle on jatkossakin kysyntänsä, vaikkei koko kansa sitä katsokaan. Mutta sen merkitys tunnetaan."

Ylä-Anttila muistuttaa, että 85 miljoonaa euroa Ylen rahoituksesta menee läpi suomalaiselle luovalle alalle. Näyttelijöille, muusikoille, säveltäjille, ohjaajille.

"Se tuottaa sisältöä meille, mutta tukee myös kaupallisen median mahdollisuuksia. Kun on elinvoimaisia tekijöitä tuottamaan sisältöä myös sinne."

Yle haluaa osansa myös somesta. Ylä-Anttila myöntää, että Ylessä pitää miettiä tarkkaan mitä materiaaleja jaetaan missäkin.

"On vakavan harkinnan paikka, kun jaetaan ylen aineistoa somen alustoilla. Toisaalta myös meillä Ylessä joudutaan miettimään, miten kasvatetaan uusia asiakkaita, joita parhaiten nyt tavoitetaan juuri somesta. Siksi siellä on pakko olla mukana. Emme halua kadottaa seuraavia sukupolvia kokonaan."

Ylä-Anttila on itse aktiivinen somen käyttäjä. Yksityishenkilönä hän on Facebookissa, mutta työnsä puolesta enemmän Twitterissä. Hän tviittaa ahkerasti ja seuraa muiden mielipiteitä.

"Twitteristä on tullut päättäjien ja toimittajien keskinäinen kerho. Pienen Suomen pienen piirin nakkelupaikka. Nuoret eivät siellä juuri ole."

Lue myös: MT:n gallup: Maaseudulla asuvat eivät saa vastinetta Yle-verolle – kaupunkien vihreät tyytyväisimpiä Ylen palveluihin