Valinnanvapauskokeilu jäi tussahdukseksi

Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Pääkirjoitus|Politiikka

19.4.202619:00

Pääkirjoitus

Jussi Orell

Terveydenhuollon valinnanvapauskokeilu ei alkuvaiheessa ole saavuttanut tavoitettaan eläkeläisten yhdenvertaisuuden ja yksityislääkäripalvelujen saatavuuden parantamisessa.

Asia selviää Kelan analyysistä, jonka mukaan valinnanvapauskokeilua ovat hyödyntäneet eniten hyvätuloiset ja kaupunkilaiset. Kokeilun tavoitteena on ollut parantaa niiden hoitoon pääsyä, joilla ei muuten olisi varaa yksityisiin palveluihin. Kela arvioi, että erot saattavat tasoittua ajan mittaan, kun tietoisuus kokeilusta lisääntyy.

Eläkeikäisten yleislääkärikäynneistä viime vuoden loppupuolella joka kahdestoista toteutui osana valinnanvapauskokeilua. Osalla vaikuttaisi lisääntyneen myös julkisen perusterveydenhuollon käyttö, sillä kokeilun tutkimusvalikoima ei kata kaikkia vaivoja.

Kokeilussa eläkeikäiset pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla kolmesti vuodessa.

Laihoiksi jäivät myös yksityisten palvelujen Kela-korvausten korottamisen tulokset. Petteri Orpon (kok.) hallitus nosti yksityislääkärikäyntien korvauksia vuoden 2024 alussa tarkoituksenaan lyhentää julkisen terveydenhuollon hoitojonoja.

Käynnit lisääntyivät odotuksia vähemmän, mikä lisäsi arvostelua verovarojen kohdentamisesta yksityisten firmojen tukemiseen. Ensimmäisenä vuonna käyntien määrä lisääntyi vain kaksi prosenttia, mutta korvauksiin mennyt rahamäärä kasvoi kymmeniä miljoonia euroja. Korvaus pieneni tämän vuoden alussa kahdeksaan euroon, kun se aiemmin oli 30 euroa ja etävastaanotoissa 25 euroa.

Yksityiset terveyspalvelut työterveyshuoltoineen ovat tärkeä osa terveydenhoidon kokonaisuutta. Työterveyspalvelujen laajuus kuitenkin vaihtelee ja työttömyyden lisääntyessä yhä useampi on pudonnut niiden ulkopuolelle.

Vaikeimmassa asemassa ovat sellaiset haja-alueiden asukkaat, jotka eivät ole työ- tai opiskelijaterveyspalvelujen piirissä ja joilla ei ole varaa hankkia sairausvakuutuksia.

Ensi kokemukset valinnanvapauskokeilusta osoittavat, ettei terveydenhuoltojärjestelmää ole järkevää rakentaa riippuvaiseksi yksityisistä palveluista. Kyse ei ole terveysjättien palvelujen laadusta, vaan saatavuudesta ja hinnasta. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa, mikä vaikuttaa muun muassa niiden sijoittumispaikkoihin. Niiden ei kannata toimia alueella, joilla kysyntää on vähän, vaikka sitä yritettäisiin vauhdittaa valinnanvapauskokeilun kaltaisilla hankkeilla.

Hallitus antoi lopulta hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Alueet olisivat muuten joutuneet rikkomaan rahoituslakia turvatakseen perusoikeuksiin kuuluvan välttämättömän terveydenhuollon.

Kevään 2027 eduskuntavaaleista on perustellusti tulossa velkavaalit. Tämä ei silti saa johtaa kriittisimpien peruspalvelujen laiminlyöntiin.

Hallituksen asettama parlamentaarinen työryhmä pohtii hyvinvointipalvelujen turvaamista muun muassa rahoitusjärjestelmän uudistustarpeiden kautta. Toivottavasti työryhmä löytää ratkaisuja, joita seuraava hallitus väriin katsomatta voi hyödyntää.

Valinnanvapauskokeilu näyttää osoittavan, että yksityisten palvelujen saatavuutta lisäämällä voidaan parantaa hoitoon pääsyä ja alueellista kohdentumista vain rajallisesti. Yksityisillä palveluilla on silti merkittävä täydentävä rooli myös jatkossa. Sen säilyttäminen onnistuu parhaiten turvaamalla yrittämisen yleiset edellytykset.