Perusoikeudet kuuluvat kaikille
Hallitusneuvottelut sujuivat, ainakin julkisuuteen annetun kuvan mukaan, ensimmäisen viikon ajan hyvässä yhteisymmärryksessä. Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus sopivat muun muassa Suomen tavoitteet seuraavalle kymmenelle vuodelle.
Hallitusneuvotteluja johtava, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kirjoitti MT:n vieraskolumnissa perjantaina, että linjauksen mukaan Suomi on tulevan vuosikymmen kuluessa ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa sekä yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa säätelyä ja byrokratiaa.
Tulevan hallituksen ydintehtävä on julkisen talouden tervehdyttäminen. Tehtävä on vaativa, koska kysymys on kaiken kaikkiaan kymmenen miljardin euron talkoista.
Sipilä muistuttaa, että päätökset on tehtävä niin, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana. Edellisestä vaalikaudesta poiketen tarkoituksena on, ettei valtion ongelmia siirretä kuntien vastuulle, vaan myös kuntien tehtäviä vähennetään.
Neuvottelujen tiivistyminen näkyi viime viikolla hymistelyn vähentymisenä. Se on ymmärrettävää, koska päätettäviksi tulevat konkreettiset asiat.
Sipilä totesi perjantaina, että neuvotteluissa on liikaa asioita ”vatulointikorissa” eli kesken‑eräisinä. Vauhtia haettiin vähentämällä neuvottelijoita.
Yksi keskeinen asia on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen (sote). Asia ei ole helppo eikä yksinkertainen.
Uudistus oli edellisen vaalikauden keskeisin hanke. Lähes neljä vuotta kestäneistä selvityksistä ja lausuntokierroksista huolimatta päätöksiä ei saatu aikaiseksi. Loppumetreillä parlamentaarisesti valmisteltu esitys törmäsi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan.
Asian vaikeutta kuvaa myös, että kokoomus ja SDP vaihtoivat asiaa valmistelleet ministerit kesken vaalikauden.
Soten ongelmallisuus on näkynyt myös Sipilän johtamissa neuvotteluissa. Kiista on koskenut julkisten ja yksityisten terveys‑
palvelujen roolia sekä hallintomallia.
Tavallisen kansalaisen kannalta kiistan aiheet ovat suhteellisen kaukaisia. Tärkeintä on, että palveluja on saatavilla kohtuullisen matkan päästä ja kohtuullisin kustannuksin. Näiden tavoitteiden toteutuminen on välttämätöntä hallintomallista ja palvelun tuottajasta riippumatta.
Viime vuosien kehitys on ollut huolestuttava. Tampereen yliopiston tutkijan Pauli Rautiaisen mielestä maaseudun perusoikeudet rapautuivat viime hallituskaudella, eikä ole mitään merkkejä niiden parantumisesta jatkossakaan. Rautiaisen mukaan budjettileikkaukset ovat koko Euroopassa ohittaneet ihmisoikeudet, vaikka niiden pitäisi hänen mielestään olla tasapainossa. (MT 22.5.)
Rautiainen muistuttaa, että sosiaaliset oikeudet eivät ole kalliita, mutta niiden laiminlyöminen on.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän
puheenjohtajan Jaana Husu-Kallion mukaan nyt eletään niitä aikoja, jolloin linjataan maaseudun perusoikeuksia eli asumista ja terveyspalveluja.
Perusoikeudet kuuluvat Suomen perustuslain mukaan kaikille. Uudistuksia valmisteltaessa pitää ottaa huomioon eri-ikäiset ja eri paikoissa asuvat ihmiset. Maaseudulla asuvat ihmiset ymmärtävät, ettei kaikkia palveluja ole saatavilla kohtuullisen etäisyyden päässä, mutta peruspalvelut pitää perustuslainkin mukaan löytyä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta kaatoi sote-uudistuksen, koska sen katsottiin olevan perustuslaissa turvatun kuntien itsehallinto-
oikeuden vastainen. Valiokunnan olisi syytä seurata myös, miten jo tehdyt ja tulevat uudistukset vaikuttavat tavallisen kansalaisen perustuslaillisiin oikeuksiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
