Kuntalaisia kuultava ydinvoimala-asiassa
Vähän aikaa sitten uutisoitiin, että 60 prosenttia suomalaisista ei hyväksy venäläistä Rosatomia ydinvoimalan omistajaksi Suomessa. Aihe on ajankohtainen, sillä Pyhäjoelle ydinvoimalaa suunnitteleva ja hankkeen kuluessa vaikeuksiin ajautunut Fennovoima on viimeisenä oljenkortenaan tarrautumassa tähän idän apuun.
Asian pitäisi kiinnostaa suomalaisia ja etenkin poliittisia päättäjiä, vaikkei ydinvoimakeskustelusta muutoin välittäisi vähääkään. Rosatom ei ole mikä tahansa kumppani. Kyseessä on valtiokorporaatio, joka nauttii juridista erityisasemaa suoraan Venäjän presidentin ja hallituksen alaisuudessa.
Yhtiö on osa Venäjän valtionhallintoa, johtajanaan entinen pääministeri Sergei Kirijenko. Rosatom tilittää tulonsa valtiolle ja saa rahoituksensa valtion budjetista.
Intressit eivät siksi välttämättä ole taloudellisia, vaan strategis-poliittisia. Rosatom etsii reaktorilleen sopivaa referenssikohdetta länsimaista, jotta bisnekset Euroopassa lähtisivät rullaamaan muuallakin, kuin entisen itäblokin alueella.
Fennovoiman suunnitelmat ovat Rosatomin ja etenekin täysin uuden reaktorivaihtoehdon myötä poikenneet alkuperäisistä jo siinä määrin, ettei kyse ole enää samasta hankkeesta, jolle eduskunta myönsi periaateluvan kolme vuotta sitten. Tiedot reaktorityypistä, rakentamissuunnitelmista, omistajarakenteesta, rahoituspohjasta ja koko hankkeen tarkoituksesta ja erityisesti yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesta hyödystä, joiden perusteella lupa anottiin ja myönnettiin, eivät enää pidä paikkaansa.
Siksi yhteiskunnan etua onkin nyt puntaroitava uudelleen. On päivitettävä tiedot sekä Fennovoiman hankkeesta, että tulevien vuosikymmenten sähkönkulutusarvioista.
Rosatom valtiollisine taustoineen pitää poliitikkojen kielet arvatenkin tarkasti keskellä suuta. Pohdittavaksi pitää silti nostaa sekin, että rakenna-omista-operoi –mallia reaktoritoimituksissaan toteuttava Rosatom voisi kenties lunastaa haltuunsa enemmänkin kuin vain saksalaisen E.ON-yhtiön hylkäämät 34 prosenttia Fennovoiman osakkeista.
Tämä voisi sopia monille pienille suomalaisosakkaille, jotka ovat suurella riskillä syytäneen hankkeeseen rahaa jo sietorajan ylittäviä summia. Osakkaat ovat olettaneet saavansa ”kohtuuhintaista sähköä”, mutta mikä on kohtuullista 2020-luvun sähkömarkkinoilla, jolloin Fennovoiman laitoksen on arvioitu mahdollisesti valmistuvan?
Elinkeinoministeri Vapaavuori on jo Rosatomin suuntaan täysin kallellaan ja käskyttää ministeriötään oletettavasti siihen, ettei yhteiskunnan edun haarukointia tehtäisi Fennovoiman kohdalla suurista muutoksista huolimatta uudelleen.
Miten koko muu poliittinen johto aikoo reagoida venäläistyvän Fennovoiman hankkeen käänteisiin?
Yli tuhannen suomalaisen vastauksista kootun Rosatom-kyselyn Taloustutkimuksella teetti Greenpeace. Olisiko jo aika teettää luotettavan suuruisen otoksen sisältävä kyselytutkimus myös Raahen seutukunnassa, jossa on julkaistu tähän mennessä vain Fennovoiman teettämiä suppeita mielipidemittauksia?
Mikäli Rosatom-kortti hankkeessa realisoituu, puntaroi Pyhäjoen kunta asiaa ydinenergialain mukaisesti uudelleen. Silloin on aika kuulla myös kuntalaisia, vaikkapa neuvoa antavan kansanäänestyksen muodossa, jolloin ihmiset voisivat vihdoin luotettavasti ilmaista kantansa paikkakunnalla jyrkkääkin vastakkainasettelua aiheuttaneeseen hankkeeseen.
Helena Maijala
puheenjohtaja, Pyhäjoki
Hanna Halmeenpää
varapuheenjohtaja, Kalajoki
Pro Hanhikivi ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
