vierasyliö Metsäteollisuuden investoinnitovat kääntyneet kasvuun
Muutamia vuosia sitten Suomen metsäala oli lamaantumassa. Sellu- ja paperitehtaita suljettiin ja sahatavaratuotanto supistui voimakkaasti. Puumarkkinoillakin oli merkittäviä ongelmia.
Tilanne on kuitenkin muuttunut.
Useat kotimaiset sahayritykset ovat viimeisen vuoden aikana tehneet uusinvestointeja tuotantoon ja todella merkittäviä kasvuun tähtääviä omistusjärjestelyjä. Esimerkkeinä Keitele Group, Versowood ja Westas Group.
Aivan viime päivinä on kuultu myös UPM:n merkittävästä investoinnista sellutuotannon laajentamiseen Kymin tehtailla.
Lisäksi puun energiakäyttö on kasvanut voimakkaasti. Nykyisin yhä useampi kaupunkimme kattaa suuren osan energiatarpeestaan puuraaka-aineella. Puuraaka-aine on noussut tärkeimmäksi energialähteeksi maassamme, ja on ohittanut muun muassa kivihiilen ja öljyn.
Myös uutta teknologiaa edustaviin biodiesellaitoksiin on tehty isoja investointeja.
Mikä sitten on muuttunut. Ilmeisesti monia asioita on saatu paremmalle tolalle.
Uusien investointien kannalta puuraaka-aineen saanti ja markkinan toimivuus pitkäjänteisesti ovat ensisijaisia edellytyksiä.
Puumarkkina on toiminut pari kolme viime vuotta varsin hyvin. Taustalla on markkinaosapuolien yhteinen halu kehittää markkinaa, ja se on tuonut tuloksia. Lisäksi hallinto on omalta osaltaan tukenut markkinan toimivuutta.
Parin viime vuoden aikana on otettu käyttöön Metsään.fi –palvelu, hintaseurantaa ja uusia puukaupan instrumentteja on kehitetty ja otettu tuotantokäyttöön sähköisen puukauppapaikan ensimmäiset versiot. Valtakunnallinen maa- ja metsätalousministeriön johdolla toimiva puumarkkinatyöryhmä on osoittautunut tarpeelliseksi.
Keskeistä on edelleenkin hyvä yhteistyö ja win-win –ratkaisujen hakeminen. Verotuksella ei ole viime vuosina puututtu markkinan toimivuuteen lyhytaikaisilla ratkaisuilla, ja myös se näyttää hyvältä linjalta.
Pitkään taivasteltu metsätilojen pirstoutuminenkin osoittaa käännettä. Tavoitteena on ollut lisätä ammatti- ja yritysmäistä metsätalouden harjoittamista ja Metlan uusien tietojen mukaan tässäkin on edistytty.
Yli sadan hehtaarin tilojen kokonaispinta-ala on kasvanut viimeisen puolenkymmenen vuoden aikana noin 200 000 hehtaaria! Ilmeisesti veroporkkanat toimivat tältä osin hyvin.
Toisaalta myös pienten alle kymmenen hehtaarin tilojen lukumäärä on myös kasvanut, mutta niiden pinta-alaosuus jää vain 24 000 hehtaariin.
Suunta on siis aivan se mitä on tavoiteltu. Metsätilakoko kasvaa vain jos metsänomistajat näkevät sen kannattavana sijoituskohteena ja ostavat lisää metsää. Kannattavan metsätalousliiketoiminnan edellytysten varmistaminen lieneekin paras insentiivi metsätilakoon kasvulle.
Sekä sahatavara- että sellumarkkinat näyttävät kasvun mahdollisuuksia.
Kotimaassa puurakentamismääräysten muuttaminen muutamia vuosia sitten on tuottanut puurakentamiselle hyvän kantoaallon. Toivottavasti puurakentamisen teknologiaa ja standardeja edelleen kehitetään.
Perinteinen sellutehdas muuttanee muotoaan biojalostamoksi, joka tuottaa sellua, bioenergiaa ja biokemikaaleja. Näin myös suhdanteiden vaikutukset tasapainottuvat.
Suomen metsät puskevat nyt ja tulevaisuudessa havukuitua ennätysmääriä, joten raaka-ainetta riittää.
Lisäksi Suomi on rankattu lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa maailman kärkeen, yleensä mitali- tai pistesijoille. Maailman talousfoorumi on mitannut Suomen sijalle 3. Perusasiat kuten infra, koulutus, logistiikkajärjestelmät ja yhteiskunnan vakaus ovat kunnossa. Nämä ovat myös pitkäaikaisille investoinneille tärkeitä edellytyksiä.
Metsät kasvavat puuta ennätysmääriä, puumarkkinaa on kehitetty voimakkaasti, alan yritykset ovat uudistuneet ja metsätilakoon kehityskin näyttää positiivisia merkkejä. Lisäksi Suomi on vakaa ja ennustettava toimintaympäristö pitkälläkin tähtäimellä.
Todennäköistä on, että kuulemme uusista merkittävistäkin investoinneista lähivuosien aikana jos puhallamme yhteen hiileen ja haemme edelleen win-win –ratkaisuja, joista yhteinen Oy Suomi Ab hyötyy.
Parhaillaan eduskunta käsittelee historian ensimmäistä metsäpoliittista selontekoa ja sen keskeisimmät toimenpidekokonaisuudet tähtäävät alan kasvuun. Metsäpoliittisen selonteon visio on ”Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde”.
Tärkeimpiä sitä toteuttavia toimenpidekokonaisuuksia ovat edellytysten luominen alan yritysten uudistumiselle sekä uusien ja kasvuyritysten kehittymiselle, yritysmäisen ja aktiivisen metsätalouden harjoittamisen edellytysten parantaminen tila- ja metsänomistusrakennetta parantamalla sekä raaka-aineiden saatavuuden ja markkinoiden toiminnan turvaaminen.
Metsäalan uudistuminen ja kasvu edellyttävät kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja kilpailukykyinen toimintaympäristö edellyttää metsien aktiivista hyödyntämistä.
JUHA OJALA
Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosaston ylijohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
