Poliisi nähdään kouluissa jatkossa aiempaa useammin – "Aina ei ole arvostusta virkavaltaakaan kohtaan"

Poliisipäällikkö Marko Viitanen, poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki ja sisäministeri Mari Rantanen kertovat mediatilaisuudessa uudesta koulupoliisitoiminnasta. LEHTIKUVA / MIKKO STIG.  

Poliisi lisää läsnäoloa kouluissa muun muassa virtuaalisten oppituntien kautta. Lisäksi poliisin on tarkoitus tulla kouluille paikan päälle aiempaa useammin.

Asiasta kertoivat sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Koulut saavat myös ohjeistuksen asioista, joista koululla on velvollisuus ilmoittaa viranomaiselle. Poliisi lupaa myös, että ongelmatilanteissa koulut tavoittavat poliisin aiempaa paremmin puhelimella tai sähköpostilla.

Poliisiylijohtaja kertoo STT:lle, että virtuaalioppitunneilla käsitellään muun muassa kiusaamista ja miten poliisi siihen suhtautuu. Myös koulujen työntekijät saavat poliisilta ohjeistusta.

”Kasvatamme kouluhenkilökunnan tietoisuutta siitä, milloin heillä on oikeus ja velvollisuus kutsua poliisi paikalle. Nyt on ollut selvästi epätietoisuutta siitä, milloin asia kuuluu poliisille, milloin ei. Uskon, että vuorovaikutus koulujen ja poliisin välillä tulee lisääntymään ihan keskeisesti.”

Koskimäen mukaan kouluissa tapahtuvissa väkivaltatilanteissa poliisi pääsee jatkossa paikalle aiempaa useammin. Tavoitteena on saada kouluista tieto väkivallasta mahdollisimman nopeasti.

”Poliisin läsnäolo kouluissa tulee näkymään koko maassa”, Koskimäki lupaa.

Koulupoliisitoiminta rahoitetaan poliisin saamalla lisärahoituksella. Syksyn budjettiriihen yhteydessä kerrottiin, että poliisin 11 miljoonan euron lisärahoituksesta kaksi miljoonaa käytetään koulupoliisitoimintaan.

Katujengi- ja nuorisorikollisuuden torjuntaan käytetään viisi miljoonaa ja talousrikostorjunnan tehostamiseen 3,5 miljoonaa. Koska lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan, lisätään poliisin määrärahoihin pysyvästi noin 600 000 euroa. Eduskunta päättää talousarviosta joulukuussa.

Poliisiylijohtajan mukaan kouluissa käyvät poliisit eivät ole erityinen ryhmä poliisin sisällä, vaan poliisit osallistuvat koulupoliisitoimintaan laajasti. Myös sisäministeri pitää tärkeänä sitä, että kouluissa ei ole erillisiä koulupoliiseja. Hänen mukaansa poliisit pystyvät sekä kouluissa että kentällä työtä tehdessään keräämään paremmin tietoa oman alueensa tilanteesta.

Sisäministeri arvioi, että poliisin auktoriteetti on saattanut vähentyä.

”On esitetty arvioita siitä, että auktoriteettiasema on heikentynyt. Se näkyy väkivaltatilanteina ja sen kohdistamisena erilaisiin viranomaisiin”, Rantanen sanoo STT:lle.

Rantasen mukaan lasten ja nuorten negatiivisia kohtaamisia poliisin kanssa pyritään vähentämään ennaltaehkäisyn kautta. Esimerkiksi nuorten joutumista rikoskierteeseen halutaan torjua.

Rantanen toivoo, että nuoret olisivat myös itse yhteydessä poliisin.

”Eli siinä, missä poliisi on yhteydessä kouluun, koulu voi olla yhteydessä poliisiin. Myös nuori itse voi olla ehkä matalammalla kynnyksellä yhteydessä poliisiin, kun poliisi on siinä enemmän läsnä.”

Sisäministerin mukaan poliisin puuttuminen esimerkiksi väkivaltaan ei tarkoita, että nuoria joutuisi jatkossa aiempaa enemmän viranomaisten toimenpiteiden piiriin.

”Koulupoliisitoiminnan tarkoitus on johtaa siihen, että nuoret yhä vähemmän ajautuisivat rikoksiin. Mutta jos rikoksia tapahtuu, niihinkin puututaan, koska se on ihan yhtä tärkeää.”

Rantasen mukaan hänen ikäisensä muistavat hyvin, kuinka poliisi kävi kouluissa antamassa laillisuuskasvatusta.

”Itse ainakin muistelen sitä ihan hyvällä. Se oli sellainen myönteinen prosessi siellä koulussa, ja siihen pyritään nytkin.”

Poliisiylijohtajan mukaan poliisi on selvitellyt kouluissa viime aikoina muun muassa väkivaltatilanteita ja väkivallalla uhkaamisia.

”On ollut sellaisia esineitä hallussa, joita edes aikuisten ei ole luvallista pitää. On ollut päihteitä, vapea ja tämän tyyppistä. On ollut kiusaamista. Kirjo on laaja”, Koskimäki kertoo STT:lle.

Lisäksi poliisi on hänen mukaansa selvittänyt kouluihin kohdistuvia uhkauksia.

Poliisiylijohtajan mukaan on tärkeää poliisin uskottavuuden säilyttämiseksi, että kouluissa ei ole erillisiä koulupoliiseja. Koskimäki arvioi sisäministerin tavoin, että kaikki eivät arvosta poliisia.

”Sellaista ilmiötä on viime vuosina ollut havaittavissa, että aina ei ole arvostusta virkavaltaakaan kohtaan. Osaltaan pyrimme varmastikin puuttumaan tähän koulupoliisitoiminnalla. Joidenkin nuorten osalta poliisi kohtaa erittäinkin rumaa ja huonoa käyttäytymistä enemmän kuin aikaisemmin.”

Koskimäki kertoo, että poliisi pyrkii kiinnittämään jatkuvasti huomiota valvonnan uskottavuuteen.

”On olemassa kiinni jäännin riski ja terve pelko kiinni jäämistä kohtaan. Kun tekee väärin, siitä joutuu vastuuseen. Vaikka ei olisi vielä täyttänyt 15 vuotta, voi joutua esimerkiksi vahingonkorvausvastuuseen. Tämä on yksi haitallinen seuraamus, jonka me haluamme aiheuttaa ja antaa nuorille kielteisen kokemuksen siitä, että on tehnyt väärin.”

Ilmapiiri kouluissa on poliisiylijohtajan mukaan edelleen vastaanottavainen. Hänen mukaansa on tärkeää muistaa, että suurin osa nuorista käyttäytyy erittäin hyvin ja poliisia kunnioittavasti.

”Pyrimme ennen kaikkea siihen, että poliisi tulee tutuksi lapsille ja nuorille ja he tietävät, että poliisi on kuitenkin heitä varten.”