Pienissä kunnissa äänestetään aktiivisesti palveluiden puolesta – vaalileimasin heilui kiivaimmin Etelä-Savossa
Suomalaisten käsitys aluevaalien tärkeydestä jakautuu. Ennakkoäänestyksen prosentit kunnissa vaihtelivat 17:n ja 45:n välillä.
Keski-Pohjanmaalla Lestijärvellä äänesti ennakkoon peräti 45,2 prosenttia äänioikeutetuista. Seuraavaksi tulivat Pello 42,5:llä ja Enonkoski 41,4 Kuva: Esko Keski-VähäläAluevaalien ennakkoäänestyksessä kolmessa kunnassa äänestysprosentti ylitti neljänkymmenen. Ne kunnat olivat Lestijärvi, Pello ja Enonkoski.
Yli 35 prosentin pääsi yhteensä 32 kuntaa. Joukossa ei ole yhtään isoa kaupunkia. Suurin on vajaan 10 000 asukkaan Kauniainen.
”Korkean äänestysaktiivisuuden kunnissa palveluverkon tulevaisuus herättää oikeasti huolta. Mietitään, johtaako uudistus palveluiden keskittymiseen voimallisesti”, kunta- ja aluejohtamisen tutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta arvioi.
Siksi moni niistä on pieniä kuntia.
Korkein koko alueen ennakkoäänien prosentti oli Etelä-Savon 31,1.
”Siellä on käyty kovaa keskustelua tulevaisuuden palvelurakenteista ja on huolta, miten kattavaan palveluverkkoon tulevaisuudessa pystytään. On ehkä tehty muutoksia, jotka eivät kaikkia ole miellyttäneet.”
Alle kahteenkymmeneen prosenttiin äänestysinto jäi 11 kunnassa.
Pienin prosentti oli Pyhärannan 17. Pyhäranta sijaitsee Varsinais-Suomessa ja siellä on noin 2 000 asukasta.
Joukossa on kohtalaisen isoja kaupunkeja, kuten Hyvinkää, Kotka ja Pietarsaari. Suurin alle 20 prosentin kaupunki on Vantaa.
Airaksisen mukaan osassa vähän äänestäneistä kunnista ei mielletä vaaleja kovin tärkeiksi. Ehkä palveluista ei ole huolta tai asiointisuunnat ovat sellaisia, että kuntakeskuksen elinvoima ei enää huoleta.
Käsitys aluevaalien tärkeydestä jakaa ihmisiä.
”Osa pitää vaalia aivan älyttömänä. Osa puolestaan sekä kiinnostavana uutena juttuna että myös tärkeänä. Tiedostetaan, että hyvinvointipalvelut ovat koko systeemin ydintä.”
Alhaisin äänestysprosentti oli Vantaan ja Keravan alueella, 19,5.
Koko maassa ennakkoääniä annettiin 26,3 prosenttia.
Aluevaalien suosio on herättänyt huolta. Äänestysprosentin on pelätty jäävän niin alhaiseksi, että se ei täytä demokratian vaatimuksia.
”Äänestysaktiivisuus näyttää myönteisemmältä kuin mitä alkuun kaavailtiin. Jotkut skeptisimmät olivat sitä mieltä, että ei päästä edes 30 prosenttiin, mutta ei se näillä luvuilla enää todennäköistä ole”, Airaksinen sanoo.
Ennakkoäänten perusteella tahti oli nyt kutakuinkin sama kuin kuntavaaleissa 2017. Silloin ennakkoon äänesti 26,6 prosenttia suomalaisista.
Viime kesän kuntavaaleissa ennakkoäänten prosentti oli 32,9, mutta ennakkoäänestysaika oli koronan vuoksi tuplattu kahteen viikkoon.
Vuoden 2017 vaali voi olla parempi vertauskohta, silloin ennakkoäänestysaika oli viikon, kuten nytkin.
Ennakkoon äänestäneiden osuus on noussut kymmenen viime vuoden aikana.
Esimerkiksi Lestijärvellä viime kesänä vaalipäivänä äänesti alle 12 prosenttia. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestyspäivän prosentti oli 16,5.
Lisäksi korona on tukenut ennakkoäänestystä.
”Minäkin äänestin Prismassa, vaikka se ei ollut juhlallista. En uskaltanut jättää vaalipäivään, kun ei tiedä, jos vaikka tulee nuha. Moni on käynyt äänestämässä heti, kun se on ollut mahdollista”, Airaksinen kertoo.
Airaksinen muistuttaa, että ennakkoon äänestetään, koska se on helppoa.
”Harvaan asutulla seudulla asuvat äänestävät asioinnin yhteydessä. Jos kulkeminen on haastavaa, ei lähdetä pelkästään äänestämään.”
Kunnat ovat vakuuttuneet, että vaalit pystytään järjestämään mahdollisista karanteeneista huolimatta.
”Kaikkein tärkeintä olisi, että paljon palveluja ja julkista terveydenhuoltoa käyttävät ihmiset yrittäisivät löytää heidän ajatteluaan ja elämänpiiriään ymmärtävän ehdokkaan”, Airaksinen kannustaa uurnille.
Lue myös:
Aluevaalit
Sunnuntaina järjestetään Suomen historian ensimmäiset aluevaalit. Vaalit järjestetään 21 hyvinvointialueella. Helsingissä ei äänestetä.Äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20.Ehdokkaita on 10 584. Ehdokkaista 3 346 on istuvia kunnan valtuutettuja.Aluevaltuustoissa on yhteensä 1 379 valtuutettua. Ne aloittavat työnsä maaliskuun alussa. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan äänestäminen on vähäisen riskin toimintaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
