Komissio esittäätulontasausta
Suomessa tulisi pohtia maatalousvakuutuksia, jotka perustuvat hintoihin ja alueellisiin satoihin, MTT Taloustutkimus esittää.
Tutkimuslaitoksen mielestä ne olisivat parempi vaihtoehto kuin tulontasausväline, jota EU-komissio ehdottaa maatalouspolitiikan uudistukseen.
Komission ehdotus jättäisi väliinputoajia ja voisi johtaa moraalikatoon, MTT pelkää.
Ehdotettu tulontasaus ei auta investoinneista tuloja odottavia tiloja, koska korvauksen perustana on vertailu aiempiin vuosiin.
Tulontasaus ei myöskään helpota tilannetta, kun viljelijöiden tulot alenevat jääväämättä, mutta korvauskynnystä hitaammin vuodesta toiseen.
Pahimmillaan tulontasaus voisi vähentää perinteisiä keinoja, joilla viljelyä on varmennettu. Sellaisia ovat esimerkiksi salaojitus ja kalkitus.
Lisäksi viljelijät voisivat tavoitella korvauksia jaksottamalla tuloja ja kustannuksia eri vuosille.
Ehdotettu tulontasaus vaatisi tilakohtaista valvontaa. Sen sijaan hinta- ja satoindekseihin perustuvissa vakuutuksissa sitä ei tarvita, MTT toteaa.
Vakuutuksessa viljelijällä olisi mahdollisuus valita, kuinka suuren osan tuotannostaan hän vakuuttaa joko sadon menetyksen tai hintavaihteluiden varalta. Korvaus tulisi vakuutuksesta nopeammin kuin tulontasauksesta.
Jos vakuutus perustuisi alueellisiin satoihin ja hintaindekseihin, korvausta saisi myös kasvuun investoinut tila.
Komission ehdottama tulontasaus oikeuttaisi korvaukseen, kun maatilan tulo tippuu yli 30 prosenttia viitetulosta. Viitetulo olisi viiden edellisen vuoden keskiarvo ilman parasta ja huonointa vuotta.
Korvaus olisi 70 prosenttia saadun tulon ja kynnysarvon erotuksesta. Esimerkiksi tulojen tippuessa puoleen korvaus nostaisi ne 64 prosenttiin.
Järjestelmä olisi vapaaehtoinen ensin jäsenmaille ja sitten viljelijöille. Osallistuvat viljelijät maksaisivat sen kustannuksista 35 prosenttia.
Jos tulontasaus olisi ollut käytössä 2001–2008, se olisi ollut kattavampi kuin satovahinkokorvaukset. Osaltaan se johtuu siitä, että tulontasaus ottaa huomioon paitsi kadon myös hintaromahdukset.
Jos mukana olisivat olleet kaikki tilat, korvauksia olisi saanut keskimäärin joka neljäs tila vuodessa. Korvaukset olisivat olleet 59 miljoonaa euroa vuodessa. Viljelijöiltä perittävä maksuosuus olisi ollut 26 euroa hehtaarilta.
Luvut ovat kuitenkin toiset, jos vain osa tiloista osallistuu. Silloin lukuihin vaikuttaa myös se, kuinka paljon mukana on tiloja, joilla korvauskynnys ylittyy.
Komissio ehdottaa maatilojen tulovakuutuksen käyttöönottoa osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka uudistetaan vuoden 2014 alusta. Riskien hallinnan tarvetta ovat lisänneet sään ja hintojen vaihtelun lisääntyminen. Mallia on haettu Kanadasta.
Lopullisen päätöksen maatalousuudistuksesta tekevät jäsenmaiden maatalousministerit ja EU-parlamentti yhdessä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT Taloustutkimus selvitti tulontasauksen vaikutuksia vuosien 2001–2008 kirjanpitotulosten perusteella.
HEIKKI VUORELA
Petri Liesivaara, Sami Myyrä ja
Eija Paronen: Maatilojen tulon-
tasausväline Suomessa sekä
riskienhallintajärjestelmät
Kanadan ja Yhdysvaltojen
maataloudessa.
www.mtt.fi/mttraportti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
