Pk-yritykset palkkaavatedelleen lisää työvoimaa
”Teollisuustuotannossa yritykset ovat etsineet muitakin kuin alihankintatöitä. Pienillä yrityksillä on se etu, että ne pystyvät muuttumaan nopeasti. Niissä valmistusmäärät ovat pieniä, mutta yksikköhinta korkeampi ja tuottavuus parempi kuin suurissa”, ekonomisti Petri Malinen Suomen yrittäjistä sanoo. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoPienet ja keskisuuret yritykset ovat palkanneet lisää työvoimaa samaan aikaan, kun moni suuri yritys ilmoittaa irtisanomisista ja yt-neuvotteluista.
PK-yrityksissä työllisyyden kasvu on jatkunut myös tänä vuonna ja jatkuu edelleen, Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.
Suurin työllistäjä on ollut palveluala. Nyt kuluttajan ostovoiman heikkeneminen voi kuitenkin johtaa suunnan kääntymiseen, eivätkä kuluttajalle palvelua tarjoavat yritykset enää uskalla palkata lisää.
”Inflaatio ja verojen korotus heikentävät kuluttajan ostovoimaa. Jos palkankorotukset säilyvät sovitulla tasolla, alenee ostovoima puolen prosentin verran”, Malinen sanoo.
Inflaatio oli lokakuussa 2,6 prosenttia. Arvonlisäveroa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alussa. Työttömyysaste oli lokakuussa 7,8 prosenttia.
Suomen pienyrittäjien varapuheenjohtaja Aimo Tasanko näkee pienten yritysten työllistämismahdollisuudet synkempinä.
”Kuluttajilla ei enää ole luottamusta talouteen, joten miten yrittäjillä voisi olla? Palveluyritysten työllistämisessä on tällä hetkellä hyvin vaikea tilanne. Talvi tulee olemaan raju”, Tasanko arvioi.
Kuluttajien luottamus talouteen oli marraskuussa sama kuin edellisenä vuonna. Luottamusta mittaava luku oli yksi, kun pitkän ajan keskiarvo on 12,6. Jos luku on positiivinen, on myönteiseen talouskehitykseen uskovia enemmän kuin kielteiseen uskovia.
Palvelut mielletään usein heikosti tuottavaksi alaksi, jossa kasvu voi tulla kotimaassa kuluttajille myytävistä tavaroista ja palveluista.
Mutta on paljon palveluyrityksiä, jotka eivät myy kuluttajalle, vaan esimerkiksi teollisuudelle. Alalta löytyy myös paljon vientimahdollisuuksia. Siksi Malinen uskoo palveluihin.
”Koulutuspalvelut ovat yksi esimerkki palveluista, joita voidaan viedä. Myös ohjelmointi- ja peliyritykset tekevät vientituotteita.”
Elektroniikkateollisuus on yksi toimiala, jossa teollisuuden rakennemuutos on muuttanut kaiken.
”Tuotanto Suomessa on loppunut, mutta tuottava suunnittelutyö on jäänyt jäljelle. Kyllä palveluilla pystyy elämään, mutta helppoa se ei ole”, Malinen arvioi.
Hän kertoo, että esimerkiksi hissiyhtiö Kone saa enemmän liikevaihtoa hisseihin liittyvistä palveluista kuin itse runkojen valmistamisesta.
Tullin perjantaina julkaisemien lukujen mukaan vienti kasvoi lokakuussa 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Vientiluvut eivät silti ole riittävän vahvoja, jotta talouden voitaisiin tulkita kääntyvän jyrkempään kasvuun.
”Suunta on hyvä, mutta päätoimialoilla ei ole tullut positiivisia viestejä riittävästi”, Malinen toteaa.
Malisen mukaan vientiteollisuuden yritysten rakennemuutos haittaa vielä lähiaikoina. Esimerkiksi metsäteollisuuden perinteisten tuotteiden, kuten paperin, näkymät ovat heikot.
Silti esimerkiksi pankkikonserni Nordea arvioi joulukuun alussa, että talouden pohja on saavutettu ja talous kääntyy kasvuun.
Nordea ennusti tälle vuodelle puolen prosentin kasvua ja ensi vuodelle yhden prosentin kasvua.
Yksikään taloutta ennustavista laitoksista ei ennakoi talouden heikkenevän ensi vuonna.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
