Viljaviina tislataan peltobiomassalla tuotetulla höyryllä
ILMAJOKI
Koskenkorvan tehtaan viljaviina- ja tärkkelystuotannossa syntyvä kotimainen ohran kuori on Altian uuden biovoimalaitoksen tärkein polttoaine.
”Investoinnin myötä pystymme hyödyntämään arvokkaan kotimaisen raaka-aineen täydellisesti. Tehtaan polttoaineomavaraisuus höyryntuotannossa nousee 65 prosenttiin”, kertoi Altia Oyj:n toimitusjohtaja Pekka Tennilä laitoksen vihkiäisissä maanantaina.
Noin 15 miljoonaa euroa maksanut voimalaitos on tekniikaltaan ja polttoainesovellukseltaan ensimmäinen Suomessa. Polttoaineena voidaan käyttää myös olkea, ruokohelpeä ja metsähaketta.
”Investoinnin ansiosta tehtaan hiilidioksidipäästöt putoavat puoleen ja turpeen tarve vähenee kolmannekseen nykyisestä”, Tennilä arvioi.
Höyryvoimalaitos on jo tuotannollisessa käytössä, mutta täyteen tehoon se pääsee ensi vuoden alusta. Myös tehtaan vanha 20 megawatin voimalaitos kunnostetaan ensi vuoden aikana.
”Tulemme ajamaan uutta biovoimalaitosta täydellä teholla. Tarvittavat lisätehot otetaan kunnostetusta kattilasta, jossa käytämme polttoaineena turvetta sekä metsähaketta”, sanoi tehtaanjohtaja Antti Snellman.
Koskenkorvan tehdas käyttää vuosittain viljaviinan, rehun ja tärkkelyksen valmistamiseen lähes 200 miljoonaa kiloa kotimaista ohraa. Tehdas investoi kolme vuotta sitten kivikuorijoihin, joilla ohranjyvät pystytään kuorimaan erittäin tarkasti.
Polttoaineeksi sopivaa kuorijaetta on viljalastista kymmenen prosenttia.
”Rehuarvoltaan pieni, mutta lämpöarvoltaan hyvä pintakerros kuoresta poltetaan. Tämän myötä kuiturehun raaka-aineena käyttämämme kuoren määrä puolittuu, mutta rehun laatu ja tuotantoprosessin hygienia paranevat”, kuvaili Snellman.
Ominaisuuksiltaan ohran kuori vastaa olkipolttoainetta. Suuremmat osaset poltetaan kattilan arinalla ja pienemmät pölypoltossa, jonka ansiosta kattilan kokonaishyötysuhde kohenee.
”Laitoksen tuottama höyry hyödynnetään viljaviinan tislausprosessin lisäksi rehujen sekä panimo- ja elintarviketeollisuuden ja metsäteollisuuden käyttämän tärkkelyksen kuivauksessa.”
Vihkiäistilaisuudessa juhlapuheen pitänyt valtion omistajaohjauksesta vastaava kehitysministeri Sirpa Paatero (sd.) toivoi Altian investoinnin vahvistavan uskoa tulevaisuuteen Ilmajoella.
Vaikka eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi kesäkuussa esityksen Altian myyntivaltuuksista, rauhoitteli ministeri julkisuudessa käytyä keskustelua valtionyhtiön myynnistä budjetin tilkkeeksi.
”Eduskunnan asettamat ehdot Altian myynnille ovat hyvin tiukat, eikä valtiolla ole tällä hetkellä käynnissä aktiivista myyntiprosessia.”
Paateron mukaan Etelä-Pohjanmaan talous hyötyy Koskenkorvan tehtaasta 40–50 miljoonaa euroa vuodessa.
”Jos yhtiön myyntiin päädyttäisiin, on huomioitava työpaikkojen säilyminen sekä vaikutukset koko tuotantoketjuun”, hän huomautti.
SAMI KARPPINEN
Investoinnin ansiosta
tehtaan hiilidioksidipäästöt putoavat puoleen ja turpeen tarve vähenee kolmannekseen nykyisestä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
