SAK:n miljardin euron verotsunamia ei tullutkaan – listaamattomien yritysten osinkoverotus ei kiristynyt, eikä yrittäjävähennys poistunut
Hallitusohjelma nostaa pienten yritysten arvonlisäveron alarajaa ja keventää työn verotusta matala- ja keskituloisilla.
Aktiivimalli purkuun. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei halua puuttua työttömyysturvan etuuksiin tai kestoon, vaan parantaa työttömien ohjausta ja työnvälityksen palveluita. Kuva: Kari SalonenYrittäjät ja elinkeinoelämä kavahtivat jo ennakkoon, kun SAK:n esitti lähes miljardin euron veronkiristyksiä, jotka olisivat kohdistuneet pääosin yrittämiseen ja omistamiseen.
"Verotsunami jäi tulematta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta myöntää itseironisesti.
Verotsunamiksi kiristysesityksiä kutsui Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Kiristykset olisivat kohdistuneet listaamattomien yritysten osinkoverotukseen ja yrittäjävähennyksen poistoon. 0,1 prosentin varallisuusvero olisi ehdotuksen mukaan kerätty yli 100 000 euron yritysvarallisuudesta, metsä-, pelto-, kiinteistö- ja talletusomaisuudesta.
SAK haki esityksissään pääomaverokohteita, joilla ei olisi ollut haitallisia työllisyysvaikutuksia.
Veromuutoksista hallitusohjelmaan jäivät erilaiset haittaverot, energiaveron palautuksen poistaminen ja sähköveron alennus kohti EU-minimiä. Pienissä yrityksissä arvonlisäveron alaraja nousee ja työn verotusta kevennetään maltillisesti matala- ja keskituloisilla.
SAK moitti hallitusohjelmaa siitä, että kertaluonteiset menolisäykset huomioiden julkisia menoja kasvatetaan selvästi enemmän kuin veroja korotetaan.
Korkeasuhdanteessa ei kannattaisi Elorannan mukaan elvyttää vaan kerätä puskureita:
"Joudumme vielä palaamaan näihin veroihinkin."
Eloranta suhtautuu realistisesti hallituksen työllisyystavoitteeseen. Taloussuhdanne voi pettää, ja tulevina vuosina voidaan joutua palaamaan SAK:n ja valtiovarainministeriön esittämiin veronkorotuksiin.
Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi hallitusohjelman perusoletuksena on vähintään parin prosentin talouskasvu ilman suurempia ulkopuolisia shokkeja kansainvälisiltä markkinoilta.
Euroalueen kasvu voi kuitenkin hiipua, USA:n ja Kiinan kauppasota äityä, Italian talousriskit toteutua ja brexit leikata Suomen vientimarkkinoiden kysyntää.
Ulkopuolisia talousshokkeja vastaan hallitusohjelmaan on varattu enintään miljardi euroa elvytysvaraa julkiseen talouteen vuosiksi 2020–2022.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
