Porlammilta Artjärvelle menevä tie suljettiin sotaharjoituksen ajaksi. Kuva: Jarmo Palokallio
Rapa roiskuu kun sotaväki harjoittelee – korvattavaa vahinkoakin syntyy
”Parempi silti, että maata mylläävät omat joukot eikä vieraat”, kommentoivat monet Puolustusvoimain harjoituksia.
Orimattilan suunnassa järjestettyyn sotaharjoitukseen osallistui pari sataa panssaroitua ajoneuvoa. Kuva: Puolustusvoimat30.12.202511:30
Mökille vievän öljysoratien päähän ilmestyi tien katkaisusta varoittava kyltti syksyn lopuksi. Sen mukaan Puolustusvoimain harjoitus estäisi tiellä liikennöinnin useiksi päiviksi marras–joulukuun taitteessa.
Kyseessä oli maavoimien alueellinen pääsotaharjoitus, jonka toiminta keskittyi Orimattilan Artjärven seuduille. Harjoituksessa maahan tunkeutuneet vihollisjoukot pysäytettiin paikallisjoukoilla ja sen jälkeen ne lyötiin hajalle reservijoukkojen raivokkaalla iskulla.
Kyseessä ei ollut mikään näpertely. Harjoituksessa tuleen heitettiin noin 6 550 sotilasta. Metsässä ähelsi 4 000 varusmiestä, 1 700 reserviläistä ja 650 kantahenkilökuntaan kuuluvaa sotilasta.
Miehistön lisäksi harjoitukseen osallistui yli 900 ajoneuvoa. Niistä panssaroituja oli 190 ja mukana oli myös taistelupanssareita.
Niiden lisäksi taivaalla pörräsivät helikopterit, hävittäjät ja droonit.
Etukäteen mainittiin, että joukot harjoittelevat mekanisoidun osaston vastahyökkäystä metsämaastossa. Sitä Artjärvellä riittää.
Tieto herätti paikallisissa hämmennystä. Suljettavia teitä pitkin kulki normaalisti ihmisten ja koululaisten lisäksi maitoa, puuta ja muuta tavaraa.
Esteetön kulku luvattiin vain hälytysajoneuvoille. Koulukuljetuksia ja muita varoitettiin puolenkin tunnin odotusajoista.
Äänekkäimpiä harjoituksia Puolustusvoimat lupasi välttää yöaikana.
Marras–joulukuun sotaharjoituksiin osallistui noin 20 000 sotilasta. Kuva: PuolustusvoimatAiheesta MT:hen kirjoittamani ennakkojuttu jakoi mieliä. Osa kommentoijista oli huolissaan, miten pellot kestävät panssareita ja jääkö metsään miehistä jälkiä.
He korostivat, että Puolustusvoimilta on vaadittava täysi korvaus harjoitusten aiheuttamista vahingoista ja haitoista.
Toisaalta moni lukija ymmärsi harjoitusten tarpeen. Maailman tilanne on sellainen, että sotilaallisen valmiuden ylläpito on perusteltua.
”Parempi, että metsissä ja pelloilla harjoittelevat omat joukot eikä vieraat”, he totesivat. Tosin noista vieraista he käyttivät myös roisimpia nimityksiä.
Panssarin puikoissa olleet varusmiehet olivat varmaan kurillaan kokeilleet mitä tynnyri kestää.
Kolmas ryhmä paheksui, että asiasta oli tehty juttu. He perustelivat kantaansa sillä, että nyt Venäjä saa siitä tietää.
Muut selittivät heille, että se juuri on homman tarkoitus. Kun rajan takana huomataan, että täällä ollaan valmiita, se rauhoittaa mahdollisia hyökkäyshaluja.
Harjoituksen jälkeen oli mielenkiintoista palata mökille. Jälkiä oli nähtävissä.
Joku panssari oli käynyt kääntymässä pihassa ja ilmannut samalla nurmikon. Sen lisäksi navetan sivulla jököttänyt tyhjä öljytynnyri oli jyrätty kasaan.
Siihen en keksinyt järjellistä syytä. On varmaan varusmiehet olleet panssarin puikoissa ja koittaneet kurillaan, mitä tynnyri kestää.
Sen pienen riemun heille suon, enkä aio siitä korvaushakemusta lähettää. Sen sijaan naapurit, joiden hiekkateitä harjoitus pilasi ja joiden metsistä sotilaat kaatoivat puuta, saattavat korvauksia hakea.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
