Oluen alkuperä ei kiinnosta tarpeeksi
Ennen Hartwallia Tapio Pajuharju toimi Lumenen toimitusjohtajana. Kosmetiikka- ja juomabisneksessä on miehen mielestä yllättävän paljon yhteistä.”Molemmissa lähtökohtana on puhdas vesi ja suomalainen luonto.” Jaakko Kilpiäinen Kuva: Viestilehtien arkistoLaadukas tuotanto EU:n keskitasoa alhaisemmin
tuottajahinnoin on kestämätön yhtälö. tuottajajärjestöt
Hartwallilla menee varsin hyvin. Näin arvioi Tapio Pajuharju, joka aloitti yhtiön toimitusjohtajana joulukuussa.
Vuosi sitten yhtiö vähensi yt-neuvottelujen seurauksena yli 100 työntekijää, mutta kokonaisuudessaan vuosi oli Pajuharjun mukaan onnistunut.
”Saimme vähän lisää markkinaosuutta, vienti on lähtenyt uudestaan liikkeelle, ja tuloksentekokyky on ollut kohtalainen.”
Mutta paremminkin voisi mennä. Suomen alkoholilaki ei ole juoma-alalle suotuisa, ja yksityinen alkoholin tuonti Virosta jatkuu.
”Loppupeleissä vero ratkaisee, mitä kuluttaja ostaa. Vaikka Virossakin alkoholiveroa nostetaan, todennäköisesti se ei saa Suomen tasoa kiinni.”
Yksi yhtiön haasteista on kotimaisuuden käyttäminen myyntivalttina. Pajuharjun mukaan liian harva tietää, kuinka lähijuomaa tuotteet ovat.
Ohramallas on sataprosenttisesti suomalaista, ja siitä 90 prosenttia hankitaan 100 kilometrin säteellä Lahden panimosta. Muissakin raaka-aineissa Hartwall pyrkii mahdollisimman kotimaiseen.
”Lonkerokin on 91-prosenttisesti kotimainen. Vain muutama raaka-aine on ulkomailta, kuten greippiuute.”
Tavoitteena on pitäytyä suomalaisissa raaka-aineissa jatkossakin, mutta Pajuharju myöntää, että paineita ulkomaisten raaka-aineiden käyttöön on koko ajan.
”Se ei ole vain meistä kiinni”, hän huomauttaa.
”Meillä on erittäin suuri intressi edistää suomalaista työtä, mutta kaiken on oltava kilpailukykyistä. Vaikka meillä on töissä vain 700 henkilöä, työllistämme välillisesti kaikkiaan 11 000 henkeä. Jos kilpailukykyämme lainsäädännöllä tai verotuksella heikennetään, se on kaikki tältä arvoketjulta pois.”
Pajuharju ei usko, että ulkomaisten raaka-aineiden käyttö heikentäisi merkittävästi myyntiä. Syynä on, että monia suomalaisia oluenjuojia ei kiinnosta raaka-aineen alkuperä vaan pullon hinta. Siihen Hartwall haluaa muutoksen.
”Meidän pitää miettiä, miten saadaan aikaiseksi sellainen paketti, että kuluttaja on valmis maksamaan enemmän kuin minimihinnan.”
Pajuharjun mielestä mallia tulisi ottaa Ranskasta ja Saksasta, joissa omista viineistä ja oluista pidetään huolta.
”Suomessa tuontiviinille voi olla parempi kohtelu kuin paikalliselle oluelle.”
Uudelta hallitukselta Pajuharju toivoo ratkaisuja, jotka rajoittamisen sijaan parantaisivat suomalaisen työn kilpailukykyä. Hän kannustaa päättäjiä miettimään vakavasti alkoholiveron kevennystä.
Sanojensa vakuudeksi Pajuharju laskee, että kun 22 euroa maksavasta olutpakkauksesta vähentää arvonlisäveron, alkoholiveron ja pantin, jää kaupalle, panimolle ja viljelijälle jaettavaksi vajaa kolme euroa.
”Jos verotusta ei kyetä keventämään, pitää miettiä, mitä tehdään tuodulle alkoholille. Kuka hyötyy siitä, että tuote haetaan etelästä ja tuodaan tänne ilman veroja?”
Myös mainonnan rajoittamisen toteutuksessa on Pajuharjusta epäonnistuttu. Hän pitää erikoisena, että suomalaisessa rekassa ei saa olla alkoholittoman oluen mainosta, mutta kansainvälisessä televisioitavassa hiihtotapahtumassa venäläinen vodkamerkki voi olla pääsponsorina.
”Tuntuu oudolta, että marginaalivähemmistön takia koko kansaa ohjataan heikoimman mukaan. Sääntelyn sijaan pitäisi auttaa aktiivisemmin ongelmakäyttäjiä ja edistää kohtuukäyttöä.”
Pajuharju uskoo, että ravintolakulutus saataisiin kasvuun paitsi alentamalla mietojen juomien arvonlisäveroa myös elävöittämällä ravintolakulttuuria.
”Oluen lisäksi on tarjottava elämyksiä. Isoissa kaupungeissa ravintolakulttuuri on jo muuttunut, mutta pikkuhiljaa sitä pitäisi viedä Suomen muihinkin kolkkiin.”
Myös alkoholittoman oluen valikoimiin pitäisi Pajuharjun mielestä panostaa enemmän. Siinä Ruotsi on hänestä oiva mallimaa.
”Kun Tukholmassa pyytää lounaalla alkoholitonta olutta, vaihtoehtoja voi olla kaksitoista. Suomessa kaivetaan yksi pullo jääkaapin perältä ja kysytään, käykö tämä. Siinä olisi paljon kehittämistä.”
Piia Matikainen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
