Pamfletti ruotii byrokratian paisumista
Byrokratian oman edun tavoittelu on johtanut julkisen sektorin paisumiseen ja tehottomuuteen sekä poliittisten valtasuhteiden hämärtymiseen.
Tämä on Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wibergin keskeinen väite hänen kirjoittamassaan ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisemassa pamfletissa Julkea sektori – näin byrokratia vaalii omia etujaan.
”Byrokraatit eivät ole erilaisia kuin muutkaan ihmiset. He ovat oman etunsa maksimoijia. Virkamiehen pitäisi olla ratkaisukeskeinen, ei ongelmakeskeinen”, Wiberg sanoi julkistamistilaisuudessa ja jatkoi, että siksi Suomi ei menesty.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen näki tehottomuuden ongelmana.
Ruben Stiller kehui saaneensa hyvää hoitoa, mutta pienen laskun. Hän toivoi, että laskussa näkyisivät todelliset kustannukset, missä on eritelty hallinnon osuus.
Kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) väitti julkisen sektorin pienentyneen viimeisen viiden vuoden aikana. Useissa kaupungeissa on ollut yt-neuvotteluja. Viranhaltijoita on irtisanottu.
Apunen kritisoi kansalaisten kunnioittavaa suhtautumista virkamiehiin. Virkamies on töissä kansalaisilla eikä itsellään.
Apunen piti ongelmana, että kunnanvaltuustoissa on liikaa kunnissa ja valtiolla töissä olevia päättäjiä. Toinen ongelma on, että neljä viidesosaa kansanedustajista on kuntapäättäjiä.
”Kuntien työntekijät, esimerkiksi opettajat, tuovat tärkeää tietoa päätöksentekoon. Kansanedustajien kuntapäättäjyys on hyvä symbioosi,” Guzenina sanoi.
Julkisen sektorin tietojärjestelmäongelmat ihmetyttivät kaikkia.
”Ongelman ydin on ict-alan yrittäjien ahneus. Turkissa tietojärjestelmistä vastaava ministeri päätti yksin rakentaa modernin tietojärjestelmän. Valistunut yksinvaltius voi joskus olla parempi kuin parlamentaarinen työryhmä”, Guzenina sanoi.
”Kun ministerejä, avustajia ja valtiosihteerejä on liikaa, siitä ei synny kuin ongelmia. Sote- ja kuntauudistuksen kompastelu johtui juuri tästä”, Apunen ja Stiller huomioivat.
Kaikki pitivät valtiosihteerejä ongelmana. He ovat vastuussa vain omalle puolueelleen, eivät äänestäjille.
Ihmetystä herättivät Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset, jotka peräänkuuluttivat ministeriöiltä miljardin euron säästöjä.
”Valtioneuvoston kanslia, ulkoasian-, oikeus-, ja puolustusministeriö eivät esittäneet yhtäkään kohdetta eivätkä vastanneet”, Wiberg ihmetteli.
”Miten hallitus voi alistua näin ylimieliseen käytökseen?”
Apunen kysyi, mitä tehtäviä ei saa yksityistää.
Guzeninan mukaan M3-lähetteen kirjoittamista eli ihmisen leimaamista ”hulluksi” ei voi ostaa yksityislääkäriltä, vaan pakkohoitolähetteet on tehtävä virkavastuulla.
Kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) mukaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden sekä oikeusjärjestelmän on oltava valtion hallinnoimaa.
SARI KESKITALO
Kaikki pitivät valtiosihteerejä ongelmana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
