Eteläpohjalaisen ratayhdistyksen huima tavoite: Henkilöliikenne takaisin yli 50 vuoden jälkeen – "Moni voi pitää hulluna ajatuksena"
Jos Suupohjan radan pelastamista ajavan yhdistyksen tavoite toteutuu, Kurikan ja Seinäjoen välille tulee kiskobussi.
Jorma Vierula työskentelee Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen toiminnanjohtajana. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää ja kehittää Suupohjan radan junaliikennettä. Kuva: Johannes TervoRahaa, lisää junaliikennettä radalle ja kirsikkana kakun päällä: henkilöliikenteen palautus yli 50 vuoden tauon jälkeen. Tätä kaikkea pitäisi Jorma Vierulan hankkia lakkautusuhan alle joutuneelle Kaskinen-Seinäjoki -junaradalle.
Vierulan luotsaama Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys sai viime viikolla hieman lisää aikaa kunnianhimoiseen urakkaansa. Väylä-virasto päätti, että radan kunnossapitoa jatketaan vuoden 2020 loppuun. Aiempi valtion linjaus oli, että kunnossapito päättyy kuluvan vuoden joulukuussa.
Jorma Vierula jäi vuoden vaihteessa eläkkeelle metsäkeskuksen läntisen palvelualueen aluejohtajan paikalta ja aloitti saman tien uudessa työssä rautatieyhdistyksen toiminnanjohtajana.
Yhdistyksen jäseniä ovat radan vaikutusalueen kunnat, mutta myös yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt ovat tervetulleita yhdistykseen mukaan. Suomessa on poikkeuksellista, että lakkautusuhan alle joutunutta rataosuutta ryhdytään pelastamaan yhdistyksen voimin.
Radan pelastusoperaatio sopii metsämiehelle, sillä Suupohjan vähäliikenteiseksi hiipunut rata tunnetaan nimenomaan puun ja metsäteollisuustuotteiden kuljetusväylänä.
”Puutavaran rautatiekuljetukset eivät yksin tätä rataa pelasta, mutta iso merkitys niillä on”, Vierula toteaa.
Alueen puumarkkinoille rata on tärkeä, sillä Kaskisten Botnian sellutehtaan sulkemisen jälkeen havukuitupuuta käyttäville tehtaille on ollut pitkä matka. Kaskisissa sijaitseva Metsän Groupin uusi kemihierretehdas käyttää lehtipuuta.
Raiteita pitkin puuta saataisiin markkinoitua kauemmaksi kuin lähimmille tehtaille. Ongelmana on, ettei radan varrella ole täyden junan mittaisia lastauspaikkoja.
”Kokonaisen junan lastaus toisi kustannuskilpailukykyä kumipyöräkuljetuksiin nähden.”
Teuvalle on suunniteltu lastausalueen pidennystä, mutta siihen tarvittaisiin 100 000 euroa rahaa. Vielä isompi rahareikä on vanhojen siltojen ja pehmeimpien kohtien korjausurakka: 22 miljoonaa euroa.
Se on Vierulan mukaan melko selvää, että pelkästään valtion budjetista näitä rahoja on turha odottaa.
"Tavoitteemme on hakea aivan uudenlaisia rahoitusratkaisuja."
Ruotsissa ratojen korjauksiin on saatu EU-rahaa 30–40 prosentin osuus, ja tällaista temppua aikovat pohjalaisetkin nyt yrittää.
Vierulan mielestä nykytrendit kulkevat siihen suuntaan, että raideliikennettä pitäisi pikemminkin lisätä kuin vähentää. Hän onkin toiveikas, että tulevaisuuden liikennepolitiikka avaa mahdollisuuksia aivan uudenlaisille kokeiluille. Sellainen voisi olla kiskobussi Kurikan ja Seinäjoen välillä.
"Moni voi pitää tätä ihan hulluna ajatuksena, mutta hiilijalanjälki ja paineet siirtyä puhtaaseen liikenteeseen tuovat realismia siihen tavoitteeseen, että henkilöliikenne palaisi tälle radalle."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
