Uhanalaisten lajien suojelusta hyviä uutisia
Uhanalaisten eliöiden listan eli Punaisen kirjan ensimmäisestä julkaisusta on Suomessa kulunut 30 vuotta. Uhanalaisten lajien osalta vuodet ovat tuoneet myös hyviä uutisia.
Suomessa on 2 247 uhanalaiseksi luokiteltua eliölajia. Korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan eli äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellaan 249 eliölajia. Niihin kuuluivat muun muassa naali, järvilohi, kuusi lintulajia, 99 selkärangatonta ja 52 kasvilajia.
”Kokonaisuutena tuntuu, että uhanalaisia lajeja on tullut lisää. Toisaalta joitakin kuuluisimpia uhanalaisia lajeja, kuten merikotkaa ja valkoselkätikkaa, on suojeltu kohdistetuin toimin ja niiden tilanne on saatu paranemaan”, sanoo Suomen Ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski.
Tavoitteena on, että lajien uhanalaistuminen pitäisi saada pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä. Siinä tuskin ihan onnistutaan.
Mannerkosken mukaan Suomi ei ole ainakaan jälkijunassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisyrityksissä, jos vertailu ulotetaan kansainväliseksi. Meillä on yksi kattavimmista uhanalaisten lajien arvioinneista.
Tekemistä silti riittää. Metsäympäristöt pitäisi saada sellaiseen kuntoon, jossa esimerkiksi lahopuusta riippuvainen lajisto menestyisi paremmin.
Paljon on tehtykin suojelutoimilla ja talousmetsien käsittelyyn liittyvällä lainsäädännöllä ja ohjeistuksella.
”Myös perinneympäristöt vaativat jatkuvaa hoitoa. Erityisesti ranta-alueiden suojeluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nykyisessä tilanteessa siihen ei ole riittävästi rahaa.”
Jotkut uhanalaisen lajit voivat myös yleistyä. Esimerkiksi muuttavien kiljuhanhien määrä näyttää viimeaikoina kasvaneen. Kanta saattaa olla elpymässä. Vaikka laji palaisi Suomen pesimälajistoon, se pysyisi silti uhanalaisena.
Käytännön suojelutyöstä vastaa ympäristöhallinto. Silti myös yksityishenkilöillä ja kansalaisjärjestöillä on jatkossa entistä isompi rooli luonnonsuojelussa.
UP/TIINA TENKANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
