Hallitus päätti lieventää perintöveroa, ruuan arvonlisävero laskee – kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeiksi raaka-aineiksi
Ruuan arvonlisävero laskee 0,5 prosenttiyksiköllä. Myös rehujen arvonlisävero laskee.
Hallitus esitteli puoliväliriihen tuloksia myöhään keskiviikkona pääministeri Petteri Orpon johdolla. Arkistokuva. Kuva: Jaana KankaanpääHallitus kertoi myöhään keskiviikkoiltana talouslinjauksistaan tuleville vuosille. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi muun muassa, että perintöveron alarajaa nostetaan 30 000 euroon vuonna 2026 ja maksuajalta perittävää korkoa lasketaan 1,5 prosenttiyksikköä. Tähän mennessä perintöveroa on pitänyt maksaa 20 000 euroa ylittävistä perinnöistä.
Myös lahjaveron alarajaa nostetaan 5000 eurosta 7500 euroon.
Hallitus teki myös päätöksiä turpeeseen liittyen. ”Kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi”, Purra kertoi.
Polttoturpeen varmuusvarastosta huolehditaan niin, että se vastaa huoltovarmuuden tarpeita.
Ruuan arvonlisävero laskee 0,5 prosenttiyksiköllä, Purra esitteli. Myös rehujen arvonlisävero laskee. Sen sijaan virvoitusjuomaveroa korotetaan.
Metsätuhojen ennaltaehkäisyyn tullaan osoittamaan hieman lisää rahaa, samoin metsien lannoituksen lisäämiseen.
Julkisuudessa jo aiemmin ennakoitu työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto toteutuu. Myös työhuonevähennys poistetaan.
Hallitus linjasi merkittävistä veronalennuksista. Ansiotulojen verotusta kevennetään noin miljardilla eurolla ja yhteisövero lasketaan 18 prosenttiin.
Näihin ja muihin veronkevennyksiin hallitus ottaa rahat esimerkiksi tekemällä leikkauksia muun muassa valtionhallintoon, kuntien valtionosuuksiin ja kehitysyhteistyöhön.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) uskoo yhteisöveron laskun parantavan suomalaisten yritysten kilpailuasemaa ja kannustavan yrityksiä investoimaan Suomeen.
Maa- ja metsätalouden linjaukset
Maatalouden ja maankäyttösektorin ilmastotoimiin (metsätuhojen ennaltaehkäisy, metsälannoituksen edistäminen ja metsäpinta-alan laajentaminen) panostetaan yhteensä 14,9 miljoonaa euroa vuosien 2026 ja 2027 aikana.
Kasvatetaan Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) myönnettäviä valtiontakauksia 20 miljoonaan euroon, joiden määrästä päätetään rahaston käyttösuunnitelmassa. Takausvaltuuden lisääminen ei edellytä Makeran pääomittamista.
Turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi.
Hallitus valmistelee esityksen laiksi uudesta, valtion talousarvion ulkopuolisesta sika-alan salmonellavahinkorahastosta. Rahastosta maksettaisiin sikoja pitäville ja niitä kasvattaville toimijoille korvauksia kustannuksista ja menetyksistä, joita salmonellan esiintyminen sikaloissa aiheuttaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö varmistaa omistajaohjauksella huoltovarmuuskeskuksen toiminnan laajuuden 2023 tasolla; mukaan lukien viljavarastojen säilyttäminen sekä kasvinjalostuksen hankinnat.
Hallitus edistää biokaasun tuotantoon investointeja.
Kehitetään ratkaisuja tehokkaampaan ravinteiden kierrätykseen erityisesti Saaristomeren alueella, muun muassa jatkamalla ravinnekiertotuen toimeenpanoa ja laajentamalla se teknologianeutraaliksi.
Hallitus käynnistää vapaaehtoisuuteen perustuvan peltomaan ravinnetietovarantokokeilun tehostaakseen Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätystä.
Juttuun täydennetty 24.4.2025 kello 8.15 maa- ja metsätalouden linjauksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
