Miksi satojen henkilötietojen urkinta huomattiin vasta vuosien jälkeen ‒ ja silloinkin toisessa virastossa?

Keskusrikospoliisin mukaan esitutkinnassa tehdään tarvittavassa laajuudessa selvitykset yhteistyössä HUSin kanssa, mutta yksityiskohtaisemmin KRP ei asiaa avaa tutkinnan tässä vaiheessa. Kuva: Kari Salonen

Maaseudun Tulevaisuus kertoi viime viikonloppuna, että sadoista tietoturvarikoksista epäilty HUS-urkkija on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen. Viranomaiset ovat olleet vaitonaisia siitä, onko urkinta kohdistunut myös vaikutusvaltaisiin kansalaisiin kuten ministereihin.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan näin on. Lehden tietojen mukaan ainakin yksi ministeri on ollut urkinnan kohteena.

HUS on tiedottanut asiasta kerran, 24.5. HUS ei ole kommentoinut esitutkintaan vedoten, käydäänkö tutkinnassa läpi kaikki epäillyn tekemät haut, siis myös perustellut ja sallitut.

Niistäkin nimittäin näkee – ja voi tallentaa – henkilötietoja, osoitteita ja henkilötunnuksia.

Keskusrikospoliisin mukaan esitutkinnassa tehdään tarvittavassa laajuudessa selvitykset yhteistyössä HUSin kanssa, mutta yksityiskohtaisemmin KRP ei asiaa avaa tutkinnan tässä vaiheessa.

Epäily väärinkäytöksistä heräsi Digi- ja väestötietovirastossa (DVV), joka ylläpitää väestötietojärjestelmää.

Kyseessä on perusrekisteri, josta löytyvät ajantasaiset henkilötiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti tai tilapäisesti asuvista ulkomaalaisista henkilöistä.

Lisäksi järjestelmässä on tiedot rakennuksista, rakennushankkeista, huoneistoista sekä kiinteistöistä, joilla rakennukset sijaitsevat.

Järjestelmän tietoja käytetään koko yhteiskunnan tietohuollossa. Perusteettomia hakuja tai urkkijoita ei VTJ:ään kaivata.

Ainakin jonkinlaisia kysymyksiä herättää myös HUSin sisäinen omavalvonta. Ehkä vuosien ajan kaksoiskansalainen saa tietoa, joka ei hänelle kuulu, mutta hälytyskellot kilkattavat ensimmäisenä DVV:ssä.

Järjestelmä lopulta toimi, mutta verkkaisesti.

Osa urkituista osoitteista saattaa myös olla salaisia tavallisilta VTJ-käyttäjiltä.

Turvakielto on poikkeuksellinen toimi, jolla rajoitetaan osoitetietojen luovuttamista väestötietojärjestelmästä. Kielto merkitään, jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä, että hänen tai hänen perheensä terveys tai turvallisuus ovat uhattuina.

Tällaisia tietoja ei tietenkään saisi päätyä vääriin käsiin.

Maaseudun Tulevaisuus on kysynyt HUSista, miten epäilty on pystynyt hoitamaan laskutusta, jos hänellä ei ole ollut pääsyä turvakielto-osoitteisiin. HUS ei kommentoi asiaa vireillä olevan esitutkinnan takia.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.