Kokoomus puoluekokoukseen Kalajoelle perjantaina ‒ Orpolle ei haastajaa, maaseudulta ristikkäisiä aloitteita

Petteri Orpo on johtanut kokoomusta vuodesta 2016 ja hakee nyt jatkokautta Kalajoen puoluekokouksessa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kokoomus järjestää puoluekokouksen Kalajoella tänä viikonloppuna 10.‒12.6.

Puolue kerääntyy Kalajoelle vahvassa gallup-johdossa. Ylen kesäkuun kannatusmittauskyselyssä kokoomusta kannatti 25,9 prosenttia suomalaisista, ja eroa toisena oleviin sosiaalidemokraatteihin oli kertynyt reilut seitsemän prosenttia.

Viikonlopun aikana käydään aloite- ja ohjelmakäsittelyn lisäksi kolme vaalia: puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa sekä puolevaltuuston puheenjohtaja valitaan kahdelle seuraavalle vuodelle.

Petteri Orpolla ei ole haastajia puheenjohtajaksi. Lähtökohta on siis sama kuin kaksi vuotta sitten Porissa.

Puolueen varapuheenjohtajista kokoomuslaiset pääsevät kuitenkin äänestämään. Kolmesta paikasta kisaavat istuvat varapuheenjohtajat Antti Häkkänen, Elina Valtonen ja Anna-Kaisa Ikonen sekä espoolainen kansanedustaja Mia Laiho.

Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi on ehdolla jatkokaudelle rovaniemeläinen kansanedustaja Heikki Autto.

Kokoomuksen tilanne on gallup-johdon lisäksi muutenkin hyvä, sillä europarlamenttivaaleista 2019 alkaen Orpo on johdattanut puolueen suurimmaksi puolueeksi joka vaaleissa.

Kokoomuksen kannatus on erityisen vahvaa Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Viidestä suurimmasta kaupungista neljässä kokoomus oli viime kuntavaaleissa suurin puolue.

Kokoomuksen maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, sastamalainen kansanedustaja Arto Satonen kertoo kokoomuksen nauttivan kannatusta myös maaseudulla.

”Meillä on maaseudulla kannatusta laajasti ympäri Suomea. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen maaseudut ovat olleet perinteisesti vahvoja kokoomusalueita ja ovat sitä edelleenkin”, Satonen kuvaa kokoomuksen maalaiskannatusta.

Hän arvelee kokoomuksen kannatusnousun rakentuneen juuri maaseudulla asuvista. Satosen mielestä kokoomuksen tulee pärjätä hyvin seuraavissa eduskuntavaaleissa myös maalla ja seutukaupungeissa.

”Nykyistä kannatusta ei saada vaalipäivänä pelkästään suurimpien kaupunkien äänillä”, Satonen arvioi maaseudun äänien roolia kokoomuksen kannatuksessa.

Satonen tunnustaa kokoomuksen sisällä olevan erilaisia näkemyksiä maaseutua kohtaan, mutta kertoo tilanteen muuttuneen viime aikoina.

”Meillä on nyt jakamaton tuki suomalaiselle ruoantuotannolle. Suomalainen maatalous on saatava kannattamaan”, hän kuvaa asenteita maatalouden kannattavuuskriisiin liittyen.

Tämä näkyy myös puoluekokousaloitteissa. Muun muassa Lopen Kokoomus esitti parempia alkuperämerkintöjä elintarvikkeisiin. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esitti puolestaan biokaasutuotannon lisäämistä maatiloilla.

Myös turvetuotantoa puolustavia aloitteita oli tehty Pohjanmaan Kokoomusnuorten ja Porin Kokoomuksen toimesta.

Toisaalta Brysselin Kansallisseura esitti julkisomisteisten luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelua. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta puolestaan esitti turkistarhauksen kieltämistä siirtymäajalla. Lisäksi eläinten oikeuksia esitettiin kirjattavan perustuslakiin.

Lue lisää:

Ylen kannatuskysely: Kokoomuksen kannatus nousi jälleen − lähentelee jo maaliskuun huippulukuja