Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Suojelualueita perusteilla Varsinais-Suomeen

    Varsinais-Suomeen ollaan perustamassa noin 90 uutta suojelualuetta. Niiden yhteinen laajuus on noin 14 000 hehtaaria.

    Suojeltaviksi suunnitellut alueet ovat valtion omistamia jo aiemmin suojelutarkoituksiin osoitettuja maita. Näkemyksiä alueiden käytöstä kysytään pian muun muassa maakuntaliitolta, kunnilta sekä metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöiltä.

    ”Jo pitkään suojeltaviksi suunnitellut alueet saavat viimein luonnonsuojelualueen statuksen”, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoo.

    Niinistön mielestä on tärkeää, että kaikki aluetta käyttävät tahot tulevat kuulluiksi perustamisprosessin yhteydessä.

    Varsinais-Suomen suojeltaviin alueisiin kuuluu lehtoja, vanhoja metsiä, soita, lintukosteikkoja ja saaristoa.

    Suunnitellut suojelualueet kattavat maakunnan maapinta-alasta noin 1,3 prosenttia. Ennestään suojeltua alaa on noin 2,6 prosenttia.

    Varsinais-Suomen, kuten muillakin Etelä-Suomen, suojelualueilla metsästys on pääsääntöisesti kielletty.

    Ministeri Niinistön mukaan poikkeuksia voidaan tehdä tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

    ”Alustavien suunnitelmien mukaan Varsinais-Suomeen perustettavilla luonnonsuojelualueilla pääsääntöisesti sallittaisiin hirven ajo sekä valkohäntäpeuran ja vieraspetojen metsästys.”

    Suomen metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Veli Seikolalla ei ollut viime torstaina tarkkoja tietoja suojeltaviksi aiotuista alueista. Piirin hallitus kokoontui silloin ja joutui miettimään asiaa alustavasti.

    ”Alkuperäiset puheet kuuluisi pitää”, Seikola sanoo ja viittaa ympäristöministeriön taannoisiin vakuutteluihin siitä, ettei Natura estä metsästystä.

    ”Saaristomeren kansallispuisto oli läpihuutojuttu. Palavereissa istuttiin, mutta metsästäjien mielipiteitä ei otettu huomioon.”

    Suomessa on Seikolan mielestä vallalla ylisuojelu. Raisionlahdella kiellettiin ensin kaikki metsästys. Nyt sinne haalitaan petojen pyytäjiä, kun on huomattu, että luonnon tasapaino kärsii.

    Merimetsojen rauhoitus on Seikolan mielestä toinen maalaisjärjen vastainen teko. Lajin hallitsemattomasta lisääntymisestä haitankärsijöitä ovat kalastajat.

    Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola pitää myönteisenä sitä, että ympäristöministeriön virkamiehet ovat luvanneet tulla maakuntaan useampaankin metsästäjätilaisuuteen esittelemään asetusluonnosta. Metsähallitus on suunnitelmia jo hieman raottanut.

    ”Metsäkauris on täällä tärkeä riistaeläin”, Toivola muistuttaa.

    Ketunpyynnin kieltämisellekään riistapäällikkö ei luonnonsuojelullisia perusteita näe.

    Pahiten suojelusuunnitelmat haittaavat Laitilassa ja Mynämäellä, missä on menossa laajoja suoalueita suojelualueiksi.

    Taajamien pirstomassa Varsinais-Suomessa jopa 50 hehtaarin läntti voi olla merkityksellinen esimerkiksi hirvenmetsästyksen järjestelyssä. Toivolan mukaan sata hehtaaria pienemmille alueille lievennyksiä ei liene luvassa.

    ”Metsästäjien on perusteltava hyvin vaatimansa kieltojen ja rajoitusten kumoamiset tai lievennykset, pelkkä vastustaminen tuskin riittää”, Toivola sanoo ja toivoo, että järkipuhe vaikuttaa ympäristöministeriöön.

    Koko Suomeen uusia suojelualueita aiotaan perustaa noin 670 000 hehtaaria.

    Lisäksi jo olemassa olevia alueita aiotaan laajentaa.

    Tämän vuoden aikana uusia suojelualueita valmistellaan Varsinais-Suomen lisäksi Saimaan alueella, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

    REIJO VESTERINEN

    Avaa artikkelin PDF