Pienet radiot taistelevat elintilastaan
Yksityiset paikallisradiot haluaisivat palauttaa radiolupalainsäädännön paikallista ohjelmaa suosivaksi. Vuosikymmenten aikana löystynyt lainsäädäntö suosii suuria mediayhtiöitä, mikä on vienyt leivän pieniltä, paikallista ohjelmaa tuottavilta radioasemilta, sanoo paikallisradioiden asioita ajava Suomen Radio- ja viestintäjärjestö ry.
Järjestö esitteli lainsäädännön ongelmakohtia ja toivomuksia niiden muuttamisesta kansanedustajille keskiviikkona.
Merkittävin syy yksityisten paikallisradioiden kuolemalle on järjestön mielestä paikallisen ohjelmatuotannon vaatimuksen poistuminen radiolupalainsäädännöstä.
”Ennen paikallisradioluvan sai vain, jos suurin osa ohjelmasta oli omaa tuotantoa. Nyt sitä vaaditaan enää tunti päivässä”, sanoo järjestön puheenjohtaja Reijo Glad.
Paikallisradioiden kulta-aikaan 1980-luvulla Suomessa oli yli 50 yksityistä radioasemaa. Nykyään radiolupia hallitsee muutama suuri toimija, ja itsenäisten paikallisradioiden määrä on kuihtunut noin kymmeneen asemaan.
Paikallisradiojärjestö haluaisi, että toimilupia myönnettäisiin esisijaisesti uusille yrittäjille ja lyhytaikaisilla luvilla toimineille hakijoille. Ehdoissa pitäisi korostaa paikallisen ohjelman monipuolisuutta ja eri väestöryhmien huomioimista.
Keskeistä olisi jakaa radiot tiukemmin paikallisiin ja valtakunnallisiin, jolloin ne eivät kilpailisi samoista mainostajista. Pienet radiot kokevat, että ne eivät voi kilpailla mainostajista, kun suuret, paikallisesti toimivat asemat polkevat hintoja.
Paikallisradiojärjestön mielestä yksityisille paikallisradioille on yhä tilausta. Tulijoitakin alalle olisi, jos lupaehdot kannustaisivat radioiden perustamiseen.
”Paikallisradiot ovat mitä suurimmassa määrin maaseudun asia. Teemme ihmisläheistä ohjelmaa, paikallista kulttuuria, puhumme paikallisella kielellä, kerromme liikennekulttuurista ja luomme yhteisöllisyyttä”, Glad tiivistää. AURA PILKAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
