Jäämeren jää vähentynyt selvästi
Norjalainen tutkimusalus RV Lance ajelehtii parhaillaan Jäämerellä jäiden mukana tutkimassa talvijäätilannetta. Jari Haapala Kuva: Viestilehtien arkistoSyyskuussa 2012 Jäämeren jääkentän laajuus oli 3,41 miljoonaa neliökilometriä, mikä on alueen mittaushistorian pienin arvo.
Vuosina 1979–2000 jääkentän laajuus oli keskimäärin 7,04 miljoonaa neliökilometriä, jaksolla 1979–2010 jonkin verran vähemmän, 6,52 miljoonaa neliökilometriä.
Jäämeren jääkenttää on mitattu vuodesta 1979 alkaen. ”Kymmenen viime vuoden aikana jään laajuus on pienentynyt merkittävästi”, sanoo Ilmatieteen laitoksen Merentutkimusyksikön päällikkö Jari Haapala.
Myös monivuotisen jään määrä on vähentynyt, jääkenttä ohentunut ja jään liikenopeus kasvanut, Haapala kertoo.
”Kehitys on nopeampaa kuin on arvioitu. Vuosien 2000–2002 jälkeen Arktisella alueella on tapahtunut suuria selkeitä muutoksia muun muassa jäässä ja ikiroudassa”, Haapala mainitsee.
Auringonvalon heijastumisen ja imeytymisen suhteet ovat muuttuneet.
”Merijää heijastaa 90 prosenttia siihen osuneesta auringon säteilystä takaisin, merivesi imee siitä yhtä suuren osuuden”, Haapala kuvaa.
”Kun jää sulaa, säteilyä imeytyy enemmän, mikä kiihdyttää lämpenemistä.”
Kun jää on ohuempaa ja lämpöä varastoituu enemmän, jää ei enää tule yhtä paksuksi kuin ennen. Siinä vaiheessa myös aallokko rupeaa pilkkomaan jäitä yhä nopeammin.
”Pohjoisnapa voi olla jäätön jo ensi vuonna. Sen sijaan itse Jäämeri voi olla jäätön ehkä 2030–2040-luvuilla”, Haapala sanoo.
”Kun puhutaan jäättömästä Jäämerestä, tarkoitetaan kesäkautta. Talvella jää peittää Jäämerta hamaan tulevaisuuteen.”
Ilmatieteen laitoksen Merentutkimusyksikkö osallistuu parhaillaan Norjan Polaari-instituutin johtamaan usean maan N-ICE 2015 -kenttätutkimukseen Jäämerellä. Tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitetään Jäämeren talviaikaista jäätilannetta.
Tutkimuksessa pyritään saamaan vastauksia, ovatko jään muutokset luonnollista vaihtelevuutta vai ilmastonmuutoksen seurausta, mitä tapahtuu tulevaisuudessa ja mitä meren ekosysteemille tapahtuu.
Tietoa toivotaan saatavan myös siitä, kiihtyykö jään sulaminen entisestään ja onko jääkenttä tullut herkemmäksi ilmastonmuutoksille. Myös merten lämmönkuljetusta tutkitaan.
Tutkimukseen liittyy norjalaisen tutkimusalus RV Lancen puolen vuoden mittausmatka Jäämerelle Huippuvuorten pohjoispuolelle. Haapala osallistui tutkimukseen jäiden mukana ajelehtivalla aluksella alkuvuodesta.
”Töitä tehtiin keskellä pimeintä kaamosta ja lämpötila oli koko ajan 30–40 astetta pakkasella. Olosuhteet asettivat haasteita sekä tutkijoille että mittalaitteille, mutta kaikki suunnitellut havainnot saatiin matkan aikana toteutettua”, Haapala kertoo.
MAIKKI KULMALA
Töitä tehtiin keskellä
pimeintä kaamosta ja lämpötila oli
koko ajan 30–40
astetta pakkasella.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
