Omaisuutta siirretään turvaan säätiöön kuntaliitoksen alla
Pienet kunnat ovat innostuneet omaisuutensa säätiöittämisestä. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan on tullut viime aikoina paljon kysymyksiä asiasta.
Taustalla on pelko kunnan varojen valumisesta keskuskuntaan kuntaliitoksissa.
Suomessa kymmenkunta entistä tai nykyistä kuntaa on siirtänyt säätiöön omaisuuttaan: rahaa, osakkeita, kiinteistöjä.
Asia on ollut esillä muuallakin. Rautjärvi on selvitellyt omaisuutensa säätiöittämistä, mutta asiaa ei ole viety käytäntöön. Tilanne on sama Enonkoskella ja Valtimolla.
Heinävedellä perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti syyskuussa valtuustoaloitteen kunnan metsäomaisuuden säätiöittämistä. Noin 2 800 hehtaarin metsäomaisuus käytettäisiin heinäveteläisten hyvinvoinnin edistämiseen mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen.
”Olisi kohtuullista, että kerrytetty omaisuus jäisi tälle alueelle käyttötarkoitukseen”, sanoo perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Martti A. Räsänen.
Säätiö saisi Räsäsen mukaan vuosittain 250 000–300 000 euron tulot hakkuusuunnitelman seuraamisesta. Siitä jaettaisiin kaikki, mitä ei käytetä metsänhoitoon.
Myös Sysmässä on selvitelty metsän ja maaomaisuuden siirtämistä säätiön nimiin. Se etenee: seuraavaksi siirrytään tasearvoltaan 700 000 euron kiinteistömassan tarkasteluun. Päätöksiä on tarkoitus tehdä pian.
”Säätiön perustaminen on tarpeen riippumatta siitä, tuleeko kuntaliitosta”, sanoo Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki.
Myös Miehikkälässä säätiö perustettiin, vaikka kuntaliitosta ei tullutkaan.
Omaisuuden siirtäminen säätiöön tarkoittaa, että varat siirtyvät kunnan budjetin ja valtuuston budjettivallan ulkopuolelle. Kitkiöjoen mukaan asiasta tulee keskustella ja säännöt laatia niin, että säätiön hallinto saadaan vastaamaan paikallisten näkemyksiä.
Säätiöiden tarkoituksena on yleensä edistää entisen kunnan asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa kuntaliitoksen jälkeen.
Laki ei kiellä kunnan omaisuuden siirtämistä säätiöön. Mutta onko oikein, että aiemmin julkisen omaisuuden tuotto hyödyttää kuntaliitoksen jälkeen vain osaa uuden kunnan asukkaista?
Esimerkiksi Jaalan kotiseutusäätiötä eivät kaikki aluksi hyväksyneet. Jaala liittyi Kouvolaan, mutta säätiön omaisuus on vain Jaalan omaan käyttöön, kertoo apurahasäätiön hallituksen puheenjohtaja Pirjo Matikainen.
”Jos kuntaliitokset tehdään vapaaehtoispohjalta, lähtökohtana on, että varallisuus ja velat hyödyttävät koko uutta kuntaa. Jos kyseessä on pakkoliitos, jota kuntalaiset vastustavat, omaisuuden suojaaminen on poliittisesti ymmärrettävämpää, jos kunnilla isoja varallisuuseroja. On syytä keskustella, onko se oikein”, pohtii asiamies Kai Kilpinen Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnasta.
”Kunta on säästänyt rahaa. Omaisuusmassan ansiosta olemme samalla viivalla muiden kanssa kuntaliitosneuvotteluissa”, sanoo Vesannon kehittämissäätiön hallituksen puheenjohtaja Markku Forss.
Entä kuka käyttää kuntien säätiöissä valtaa? Usein poliitikot.
Räsäsen mukaan Heinäveden mahdollisen metsäsäätiön hallitukseen olisi saatava edustus jokaisesta valtuustoryhmästä.
Matikainen kertoo, että Jaalan kunnan entinen kunnanhallitus jatkaa samalla joukolla kotiseutusäätiön hallituksessa. Savonrannalla säätiön hallituksessa toimivat lähes samat henkilöt kuin Savonrannan kunnan viimeisessä valtuustossa.
Jaalan, Elimäen ja Valkealan kehittämissäätiön hallituksen jäsenet puolestaan nimittää Kouvolan kaupunginhallitus.
”Säätiö tekee itsenäisesti ratkaisunsa pääoman käyttöön ja apurahoihin liittyen”, kertoo asiamies Stig-Olof Lindholm.
Säätiön hallituksen jäsenten toimikausi määritellään säätiön säännöissä. Se voi olla vaikka elinikäinen. Neuvottelukunta kuitenkin suosittelee toimikauteen rajoituksia.
Lindholmin mukaan vie aina oman aikansa, että säätiön pääoma saadaan tuottamaan.
Rovaniemen kylien kehittämissäätiö on jäänyt sijoitustoiminnassa joinain vuosina miinukselle. ”Kokonaisuus on reilusti plussalla”, sanoo asiamies Heli Välikangas.
Säätiö jakaa lisäpottia Rovaniemen kaupungin eri organisaatioille, jotka käytännössä jakavat sen kentälle säätiön sääntöjen mukaan.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
