Tuloerot Suomessa Euroopan pienimpiä

Ihmisvilinää suurkaupungin (Helsinki) sydämessä. Taustalla Lasipalatsi Helsingissä. kaupunki ruuhka kiire katu jalkakäytävä Kuva: Kari Salonen

Tuloerot ovat Suomessa edelleen Euroopan keskitasoa pienemmät, vaikka ne kasvoivat kansainvälisesti verraten nopeasti 1990-luvun lopulla.

Eurostatin tulo- ja elinolotilasto vuodelta 2010 paljastaa, että suhteellisesti pienimmät tuloerot olivat Norjassa ja Islannissa. Suomea tasaisemmin tulot jakautuivat myös Sloveniassa, Ruotsissa, Tsekissä ja Slovakiassa. Pohjoismaista vain Tanskassa erot eniten tienaavien ja pienituloisten välillä ovat jonkin verran Suomea suuremmat.

Väestön suurituloisimman kymmenyksen keskitulot olivat Suomessa 5,3-kertaiset pienituloisimpien vastaavaan ryhmään verrattuna. Suurten tuloerojen maissa ne ovat yli kymmenkertaiset.

Suurimmat tuloerot ovat Latviassa ja Bulgariassa, jotka ovat Euroopan köyhimpiä maita ja joissa tulot ovat yleisesti matalimmat. Heti seuraavina tilaston pohjalta löytyvät Portugali, Espanja, Kreikka ja Irlanti, joita yhdistää kansantalouden ja pankkisektorin hurja notkahdus.

Suomessa tuloerot kaventuivat 1960-luvun puolivälistä 1980-luvulle. Muutokset olivat tämän jälkeen pieniä, kunnes erot repesivät muutamassa vuodessa 1990-luvun lopulla ja uuden vuosituhannen alussa. Sen jälkeen muutos on ollut vähäistä.

Yleisimmin käytetty tuloeromittari eli Gini-indeksi oli vuonna 2010 Suomessa 25,8, kun Euroopan maiden keskiarvo oli 30,7. Indeksi saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.