Finanssivalvonta kiristää lainakattoa – tavoitteena suitsia kotitalouksien velkaantumista, ei koske ensiasunnon ostajia

Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA 

Finanssivalvonta pyrkii suitsimaan kotitalouksien velkaantumista napakoin ottein. Se kertoi tänään kiristävänsä lainakattoa muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen lainojen osalta viidellä prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin.

Lainakatto merkitsee sitä, että asuntolainan määrä saa olla enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä. Asunnon ostajalla pitää siis olla vähintään 15 prosenttia omia säästöjä tai riittävästi muita vakuuksia.

Nyt tehty päätös tulee voimaan heinäkuun alussa.

Ensiasunnon hankintaan otettavien asuntolainojen osalta enimmäisluototussuhde pysyy ennallaan 95 prosentissa. Päätöksellä ylläpidetään Finanssivalvonnan mukaan ensiasunnon ostajien pääsyä asuntomarkkinoille.

Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehnin mukaan enimmäisluototussuhteen kiristämisellä pyritään hillitsemään kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua. Velkaantumistahtia voivat kiihdyttää nopeutunut talouskasvu, poikkeuksellisen matalat korot ja kuluttajien vahva luottamus.

Kotitalouksien velka on Finanssivalvonnan mukaan nyt historiallisen korkealla tasolla ja kasvaa edelleen. Valvoja arvioi myös, että kotitalouksien velkaantuneisuus on Suomen rahoitusjärjestelmän merkittävin haavoittuvuus.

Velkaantuneisuusaste on noussut noin kahdenkymmenen vuoden ajan ja se saavutti vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 128 prosentin tason. Asuntolainakannan kasvun ohella nousuun on vaikuttanut asuntoyhteisölainojen ja kulutusluottokannan voimakas kasvu.

Velkaantumisen pitkäaikaista kasvua ja historiallisen korkeaa tasoa voidaan pitää poikkeuksellisina. Velkaantuneisuuden arvioidaan jatkuvan noususuhdanteessa.

Finanssivalvonta kehottaa edelleen pankkeja välttämään vallitsevista käytännöistä poikkeavia, hyvin pitkiä takaisinmaksuaikoja sekä ilman erityisiä syitä myönnettäviä pitkiä lyhennysvapaita.

Finanssiala ry pelkää, että asuntolainojen kokoa säätelevän lainakaton kiristys vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä ja heikentää siten talouskasvun edellytyksiä.

Finanssivalvonta kertoi tänään kiristävänsä lainakattoa muiden kuin ensiasunnon ostajien kohdalla. Finanssivalvonta perustelee lainakaton kiristämistä kotitalouksien velkaantumisen pitkäaikaisella kasvulla ja historiallisen korkealla tasolla.

Finanssiala ei pidä asuntolainojen lainakaton kiristämistä tarpeellisena. Etujärjestön mukaan pankkien kotitalouksille myöntämien asuntolainojen määrä on viime vuosina kasvanut vain hieman yli kaksi prosenttia vuodessa. Samaan aikaan asuntomarkkinoiden tilanne on jatkunut kokonaisuudessaan rauhallisena. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin reilun prosentin edellisvuodesta.

Suomessa ei ole merkkejä asuntomarkkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta, eikä rahoitusvakauteen kohdistuvissa riskeissä ole tapahtunut viime aikoina poikkeuksellista kasvua. Siten laissa ja sen esitöissä määritellyt edellytykset enimmäisluototussuhteen kiristämiselle eivät täyty, Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila sanoo tiedotteessa.