Uutistausta Budjettiriihi kuivatti suuret puheet
Budjettiriihessä puitiin maataloudelle yhteensä 20 miljoonan euron suuruinen kriisitukipaketti. Rahat tulevat jakoon näillä näkymin jo tänä vuonna. Rahat myönnetään kuluvan vuoden kolmannesta lisätalousarviobudjetista.
Maa- ja metsätalousministeriö neuvottelee rahojen jakamisesta lähinnä MTK:n kanssa.
Ottajia varmasti riittää. Miten hoitaa homma niin, että potista hyötyisi mahdollisimman moni viljelijä? Annetaanko vähän velkaisille maitotiloille ja pieni osa myös hömppäheinän viljelijöille?
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) esitti viime torstaina oman toiveensa.
”Toivon mukaan lisätalousarvion määräraha kohdennetaan nimenomaan hädässä oleville nuorille ja velkaantuneille.”
Pienestä potista on vähän jaettavaa. Tiedossa kun on, että ensi vuoden budjetissa ei lisärahoja ole luvassa – päinvastoin. Jo valtiovarainministeriön esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriön momentin loppusumma on miinuksella.
Kansallisesta tuesta nipistetään muutamia miljoonia, ja lomituksella on edessä laihat vuodet. Lopulliset summat selviävät 28. syyskuuta, kun valtioneuvosto hyväksyy esityksen ja se julkistetaan.
Hallituspuolueen kansanedustajille budjettiriihen esityksessä on paljon sulateltavaa.
Päähallituspuolue keskusta on viljelijöiden keskuudessa ylivoimaisesti suosituin puolue. Miksi ihmeessä keskusta ei laittanut asioita siihen järjestykseen kuin monet viljelijät odottivat?
Sattumaa on, että samaan aikaan budjettiriihessä monet muutkin halusivat osansa, kuten esimerkiksi turvapaikanhakijat (+97 miljoonaa euroa), eläkeläiset (+30 miljoonaa), armeija (+50 miljoonaa), tuomarit, tulli ja poliisi (+50 miljoonaa). Aika on aina taloudellisesti huono, mutta maatalouden huolille ei löytynyt riittävästi tilaa.
MT uutisoi (2.9.) viikkoa ennen budjettiriihtä, että hallituspuolueiden yhteinen pohjaesitys maatalouden kriisipaketiksi on 50 miljoonaa euroa.
Tiettävästi tämä paperi kädessään maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on mennyt neuvotteluihin.
Varstat ovat heiluneet melkoisella tahdilla Kesärannassa, sillä päähallituspuolueen vaatima summa on suorastaan romahtanut. Ministeri Stubb ei viime viikon torstaina kommentoinut MT:lle, mikä summa lyötiin neuvotteluissa pöydälle.
Hyvin muistetaan, että aiemmin elokuussa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila esitti, että maatalouden pelastuspaketin koon on oltava vähintään ”sata miljoonaa euroa”. Tuohon summaan verrattuna kriisipaketti on kuihtunut rusinaksi.
Eduskunnan kansanedustajat tuntevat maatilojen ahdingon. He saavat päivittäin puhelimitse tilannekatsauksia eri puolella asuvilta viljelijöiltä.
Kansanedustajille kannattaakin soittaa. Kuka muu voisi paremmin heitä kuunnella? Pankinjohtajastakaan ei taida olla juuri lohtua, kun maksut painavat päälle. Vai miten on?
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajisto edustaa hallituspuolueita. Heiltä ei kiitoksia lisäbudjetin summista heru.
Puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) sanoo, että summa on aivan liian pieni.
”Tarve olisi ollut suurempi. Tuo oli summa, joka löydettiin”, hän kommentoi asiaa MT:lle.
Varapuheenjohtaja Reijo Hongisto (ps.) pettyi myös esityksen tasoon.
”Ei mieli mettä keitä”, hän tuumii.
Myös Hongisto odotti, että viljelijät olisivat saaneet paljon enemmän.
Jonkinlainen kiepsahdus budjettineuvotteluissa sentään tapahtui. Pääkaupunkiseudun Pisara-rata laitettiin jäihin.
Hankkeesta vapautuva 330 miljoonan euron potti ohjataan hallituksen kärkihankkeiden rahoitukseen.
Keskustajohtoinen hallitus ei pysty tässä asiassa yllättämään. Raha virtaa kaupungeista maakuntiin, sillä kärkihankkeista biotalouden lisäksi maatilatalouden kehittämisrahasto Makera on saamassa lisää pääomia peräti sata miljoonaa euroa.
Mutta se yllätti, että maatalouden ahdinkoa päiviteltiin lopulta pelkkien puheiden tasolla. 20 miljoonaa euroa ei ole paljon rahaa, mutta siihen on viljelijöiden tyydyttävä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
