Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • MT-kysely: Inflaation hoidossa eniten luottoa kokoomukseen

    Iso osa suomalaisista ei tiedä kehen luottaa inflaation taltuttamisessa. Hintojen nousulle ei ole vielä loppua näkyvissä.
    Kokoomus, sdp ja perussuomalaiset saivat MT-kyselyssä eniten luottamusta kykyynsä hoitaa inflaatiota. Valtaosa vastaajista ei osannut nimetä luotettavinta inflaationhoitopuoluetta.
    Kokoomus, sdp ja perussuomalaiset saivat MT-kyselyssä eniten luottamusta kykyynsä hoitaa inflaatiota. Valtaosa vastaajista ei osannut nimetä luotettavinta inflaationhoitopuoluetta. 

    Kokoomus saa suomalaisilta eniten luottamusta inflaation torjunnassa, selviää MT:n kyselyssä. Kokoomukseen luottaa vastaajista joka viides eli 20 prosenttia.

    Toiseksi eniten, eli 13 prosenttia kansasta luotti eniten SDP:n kykyihin hintojennousun toppaajina. Perussuomalaiset saivat luottamusta kolmanneksi eniten, 11 prosenttia.

    Keskustaan eniten luotti viisi prosenttia suomalaisista, vasemmistoliittoon kolme. Muut puolueet luotettavimmiksi inflaation torjujiksi nimesi korkeintaan kaksi prosenttia vastaajista.

    Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan osannut sanoa, mihin puolueeseen luottaa inflaation torjunnassa eniten. Näin vastasi 38 prosenttia vastaajista.

    Kokoomus oli luotetuin inflaation taltuttaja vastaajien iästä riippumatta, mutta luottamus kasvaa iän ja tulojen kasvun myötä. Yli 65-vuotiaista kokoomuksen kykyihin kertoi luottavansa 28 prosenttia ja yli 85 000 euroa vuodessa tienaaviin kotitalouksiin kuuluvista peräti 39 prosentia.

    Vankinta luotto kokoomukseen oli yli 65-vuotiaiden naisten keskuudessa. Muuten miehet luottivat kokoomukseen naisia useammin.

    Alle 35 000 euroa vuodessa tienaaviin kotitalouksiin kuuluvat luottivat puolestaan eniten Sdp:hen.

    Kokoomuksen kannattajat olivat myös varmimipa oman puolueensa kyvyistä inflaation hillitsemisessä. Kokoomuksen äänestäjiksi ilmoittautuvista omaan puolueeseensa luotti eniten 92 prosenttia vastaajista. Sdp:n äänestäjistä samoin uskoi 70 prosenttia.

    Perussuomalaisten äänestäjistä oman puolueeseensa kykyihin luotti 64 prosenttia, rkp:n äänestäjistä 58 prosenttia ja keskustan äänestäjistä 56 prosenttia.

    Muiden puolueiden kannattajista alle puolet luotti kannattamansa puolueen kykyihin inflaation torjunnassa.

    Kyselyn toteutti Kantar TNS Maaseudun Tulevaisuuden tilauksesta. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista 8.–10.7. Koko kyselyn virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.

    Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu kiipesi Suomessa kesäkuussa 7,8 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajahintaindeksin mukaiset tuotteet ovat nyt 7,8 prosenttia vuodentakaista kalliimpia. Toukokuusta hinnat ovat nousseet vielä 0,7 prosenttia.

    Ongelma ei koske pelkästään Suomea. Inflaatio oli Suomessa vielä ainakin kesäkuussa EU:n keskiarvoa alhaisempi. Yhdysvalloissa inflaatio oli viime kuussa jopa 9,1 prosenttia.

    Kuluttajahintoja nostaa erityisesti korkea energian hinta ja ruuan kallistuminen. Korkeaa inflaatiota pidetään syynä EKP:n torstaina tekemälle, odotettua korkeammalle ohjauskoron nostolle.

    Hintojen nousulle ei ole näköpiirissä nopeaa laskua, sillä esimerkiksi ruuantuotannon tuotantopanosten hinnat nousevat edelleen. Myös energian hintakehityksessä on paljon epävarmuutta erityisesti Venäjän kaasutoimitusten osalta.

    Myös pandemiasta ja Venäjän Ukrainassa käymästä sodasta johtuvat valmistuksen pullonkaulat nostavat hintoja, kun joidenkin tuotteiden kysyntä ylittää tarjonnan.

    Kotimaan politiikassa on tähän mennessä väläytelty lähinnä keinoja inflaation vaikutusten lieventämiseen. Esimerkiksi on ehdotettu ruuan ja polttoaineiden arvonlisäveron alentamista. Erityisesti vasemmistopuolueet ovat esittäneet heikompituloisten avustamista, ja kokoomus yleistä veroalea kaikille.

    Laajat veroalet voisivat kuitenkin tulla valtiolle kalliiksi, eikä niillä välttämättä saavuteta haluttua vaikutusta. Pahimmillaan ostovoimaa parantavat toimet voivat vain kiihdyttää inflaatiota, jos tarjontaa ei pystytä nostamaan kysynnän tasolle.