Turvetuotanto haluttaisiinkauas asutuksesta
Soiden käytön suunnittelussa turvetuotantoalueet tulisi sijoittaa Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) professorin Anne Tolvasen mukaan kauas asutuksesta luontoarvoiltaan heikoimpiin kohteisiin.
”Suopohjien nopeasta siirtymisestä jälkikäyttöön pitäisi myös huolehtia”, Tolvanen sanoo.
Metlan tekemän kyselytutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan asukkailla on ristiriitaisia näkemyksiä soiden käytöstä. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisin maakunta.
Eniten ristiriitoja aiheuttaa turvetuotanto, joka huolettaa varsinkin kaupunkien asukkaita. Huoli on suuri myös niillä taajamien ulkopuolella asuvilla, jotka ovat kokeneet turvetuotannon haitallisia vesistövaikutuksia.
Turvetuotannon lisäämistä kannatetaan aluetalouden ja työllisyyden vuoksi.
Metlan mukaan aluetaloudelliset tarkastelut osoittavat, että jos turvetuotanto lopetettaisiin ja vapautuvat sadat työpaikat haluttaisiin korvata esimerkiksi matkailulla, maakuntien matkailukysynnän pitäisi kasvaa viidenneksen.
Metlan tutkimuksesta vastannut professori Tolvanen huomauttaa, ettei turvetuotannon lopettaminen kokonaan ole sosiaalisesti eikä taloudellisesti kestävää, koska turve turvaa kotimaista energiantuotantoa ja syrjäseutujen työllisyyttä.
Lisäsuojelu, ennallistaminen, virkistys- ja matkailukäyttö ja poronhoito kannattaisi kohdentaa soiden monimuotoisuuskeskittymiin, joita maakunnassa on paikannettu 64. Niissä sijaitsevat turvetuotantoalueet voidaan tuotannon loputtua ennallistaa tai vesittää lintujärviksi.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
