141-tuesta luopumineniso riski maito- ja nautatiloille
Etelä-Suomen kansallisen tuen säilyttäminen on elintärkeää eteläsuomalaiselle maidontuotannolle. MTK:n maitoasiamiehen Sami Kilpeläisen mukaan on olennaista, että myös jatkossa tuki maksetaan litrojen perusteella ja kuukausittain.
”Etelän tukitaso jäisi täysin riittämättömäksi ilman kansallista tukea. Myös MTT:n selvityksestä käy ilmi, että Suomen maidontuotanto vähenisi rajusti ilman 141:stä”, hän sanoo.
”Tuen merkitys näkyy selvästi. Kun viime vuosina tuki on kyetty säilyttämään lähes ennallaan, etelän tuotannossa on ollut positiivinen vire ja tilamäärän lasku on hidastunut.”
Asialla on merkitystä koko maaseudulle, sillä myös Etelä-Suomessa maidontuotanto kattaa paikoin yli 40 prosenttia maatalouden tuotannon arvosta.
Kilpeläinen uskoo, että 141-tuesta luopuminen vaikuttaa väistämättä myös C-alueelle. ”Kärsijöinä olisivat kaikki suomalaiset maidontuottajat.”
Litrakohtaista kansallista tukea maidontuotannolle maksetaan myös esimerkiksi useilla Portugalin saarilla.
Kilpeläinen pitää 141:stä tärkeänä tukiverkkona nyt, kun maitoalalla tapahtuu mullistuksia, pahimpana kiintiöjärjestelmän päättyminen maaliskuussa 2015. ”Kiintiöistä luopuminen edellyttää vain lisääntyviä tukitoimia”, hän arvioi.
”Myös komissiossa on myönnetty, että kiintiöiden loppuminen aiheuttaa ongelmia epäsuotuisilla alueilla. Mitään lääkkeitä ei kuitenkaan ole löydetty.”
Kilpeläinen ei usko, että kansallisia tukia voitaisiin hoitaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, capin kautta jo siksi, että Suomen määrärahat vähenevät 50 miljoonaa euroa vuodessa eli liki kymmeneksen tulevalla ohjelmakaudella. Samalla rahaa pitäisi löytää nykyistä useammalle sektorille.
”Tuotantoon sidottujen tukien rahat eivät lisäänny riittävästi. Hädin tuskin pystytään hoitamaan edes nykyiset tarpeet, joten Etelä-Suomen maidontuotannon ongelmia ei ratkaista sitä kautta.”
Kilpeläinen kantaa huolta tilojen maksuvalmiudesta, jos kuukausittain maksettavasta tuesta luovutaan.
”Yhden robotin tilalla se tarkoittaisi noin 1 500 euron siirtoa kuukausitilistä vuoden loppuun. Se voi olla monelle viimeinen niitti, kun panoshintojen nousu on jo kiristänyt maksuvalmiutta.”
Maitotiloilla kustannusrakenne on raskas. Panoksia ja palveluja joudutaan ostamaan läpi vuoden, joten capin maksatusten viivästyksiä on vaikea kestää.
Suunniteltu 141-tukien siirtäminen capin tuotantosidonnaisiin tukiin huolestuttavat maitotilojen lisäksi myös nautatiloja, toteaa asiantuntija Ilkka Pohjamo MTK:n maatalouslinjalta.
Pohjamo ei usko, että tuotantosidonnaiset tuet turvaisivat tukien pysyvyyden seuraavan ohjelmakauden ajaksi, vaikka hallinto markkinoikin siirtoa viljelijöille juuri pysyvyydellä.
”Historia on osoittanut, että maatalouspolitiikan välitarkastus voi tulla jopa hyvinkin pian ohjelmakauden alun jälkeen. Välitarkastuksen aiheuttamat muutokset voivat olla käytännössä hyvinkin suuria.”
Myös maatalouskomissaarin vaihtuminen tai Maailman kauppajärjestön WTO:n kauppaneuvottelut voivat muuttaa yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Pohjamo myöntää, että hyvin toteutettuna siirron vaikutukset voisivat olla tilojen kannalta vähäisiä. ”Rahan maksajalla ei ole suurta merkitystä tilalle, jos ehdot ovat samat ja tukimuutokset muuten vähäisiä.”
”On silti riski, jos kaikki munat pannaan samaan koriin.”
JUHANI REKU
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
