Oppositio hiillosti hallitustakunnista ja kotiäideistä
Eduskunta aloitti keskustelun ensi vuoden budjetista tiistaina ja jatkaa sitä ensi tiistai-iltaan saakka. Hallitus pääsi aloituspäivänä niskan päälle, mutta torstaina oppositio löysi oikean vaihteen.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) varoitti yli varojen elämisestä ja kehotti ohjaamaan Suomea runtelevia muutosvoimia ihan itse.
”Hallitus on oikeassa, että muutosvoimia tarvitaan. Mutta mitä siinä tekevät kuntien pakkoliitokset ja kotihoidon tuki?” kyseli keskustan Juha Sipilä.
Kinastelua aiheuttikin juuri kotihoidon tuki, jonka maksukausi aiotaan jakaa puoliksi äidin ja isän kesken. Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ei ymmärrä, miksi hallitus haluaa kotiäidit kortistoon nykyisten työttömien jatkoksi.
Katainen myönsi, että päivähoidon kysyntä noussee ja kuntien kustannukset kasvavat, mutta toisaalta työhön menevä äiti maksaa veroja.
”Hallitukselle tämä ei ole säästötoimi, vaan sillä lisätään työvoiman tarjontaa ja tasa-arvoa. Tarvitsemme terveet, työikäiset, suomalaiset töihin”, hän sanoi ja kiisti hallituksen havittelevan maahan ulkomaista halpatyövoimaa.
Osmo Soininvaaran (vihr.) mielestä myös kouluttamattomia ja ei-niin-terveitä pitää työllistää.
Kokoomuksen riveissä ilmeni haluja malliin, jossa valtio maksaisi pienipalkkaiselle lisätukea tai erotuksen alimpaan palkkaluokkaan.
”Eivätkö työssä käyvät köyhät ole parempi kuin työssä käymättömät köyhät?” kysyi Ben Zyskowicz (kok.).
Sekä keskusta että perussuomalaiset katsoivat, että hallitus on suosinut vero- ja tukiratkaisuillaan suuryrityksiä ja unohtanut pienet ja keskisuuret yritykset.
”Pienyritykset työllistävät eivätkä vie osaamistaan maasta pois”, huomautti Maria Tolppanen (ps.).
Katainen kiisti suuryritysten suosimisen ajatuksella ”kaikkia tarvitaan”.
SDP:n Johannes Koskisen mielestä hallituksen toimista puuttuu edelleen se ”keskeinen” pala, jolla teollisuuden näivetys saadaan loppumaan.
”Rytminvaihdos tarvittaisiin. On kyllä ituja kasvurahastosta ja muusta, mutta puuttuu laaja pala aktiivista teollisuuspolitiikkaa, jolla rakennettiin hyvinvoinnin ja teollisuuden pohja. Julkisen vallan pitää olla aktiivinen moottori.”
Myös kuntien pakkoliitosten säästöjä kysyttiin, mutta Katainen ei vastannut. Hallitukselta tivattiin myös niitä kunnilta karsittavia tehtäviä, joilla säästyy miljardi euroa.
”Lista on työn alla. Tulee olemaan vaikeaa”, Katainen vastasi. Peruskoulu kuitenkin pysyy maksuttomana ja terveys- ja sosiaalitoimi säilyvät.
SDP:n Tarja Filatov huomautti pääministerille, että teollisuuden tuottavuus on eri kuin julkisen sektorin, missä mittarina on koko elämänkaari.
Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mielestä hallitus on pahasti epäonnistunut, kun velkaantumien ei taitu, työllisyys ei kohene ja työpaikat hupenevat. Häntä huoletti hallituksen laskelmien pettäminen.
Katainen myönsikin, että hallituksen työttömyys- ja alijäämätavoitteet eivät täyty ja väläytti, että ensi keväänä odottaa uusia, mittavia sopeutuksia.
”Talousennusteet eivät pitäneet, koska maailma ympärillä on muuttunut.”
Anne Kalmari (kesk.) peräsi panostusta biotalouteen ja energiaan, Satu Haapanen (vihr.) työllistymiseen pohjoisessa arktisessa osaamisessa ja Lauri Heikkilä (ps.) maaseutuun. Heikkilä epäili, että hallituksen kuntasäästöt vievät palvelut syrjäseuduilta ja EU tuet maataloudelta.
”Miten Suomi pysyy hallinnassa ja estetään se, ettei ruokaa jouduta kohta tuomaan velkarahalla?”
Katainen ei vastannut tähän, mutta summasi keskustelua myöhemmin:
”Yllättävän paljon riitaisaa mieltä ja mustavalkoista ajattelua. Olemme niin syvässä rakennekriisissä yhteiskuntana, että ratkaisuja pitäisi löytää yhdessä.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
