Ympäristöministeri Kai Mykkänen: ”metsänomistajat ja maanviljelijät voivat nukkua yönsä rauhassa” ‒ ilmastotoimet eivät tule näkymään alkutuottajien ja kuluttajien kukkarossa
Mykkäsen mukaan metsätalouden toimintaa voidaan edistää aktiivisesti, jos teollisuuslaitoksista saadaan hiilidioksidi talteen. Ministeri uskoo vahvasti teknologian tuomiin ratkaisuihin päästöjen leikkaamisessa.Helsinki
Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) painottaa, että ilmastotoimissa edetään tolkulla, niin että arjen kustannukset eivät nouse. Kuva: Jarkko SirkiäUunituore ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) lupaa, että nykyinen hallitus on toimissaan suopeampi alkutuottajia kohtaan. Läpi MT:n haastattelun hän painottaa ”tolkkua” ilmastotoimissa.
”Metsänomistajat ja maanviljelijät voivat nukkua yönsä rauhassa. Metsä- ja maaomaisuuden kunnioittaminen on kaiken toiminnan lähtökohtana”, Mykkänen sanoo.
Hakkuurajoituksia, muuta tiukkaa metsätalouden sääntelyä tai uutta valvontaa ei ole ministerin mukaan tulossa.
”Eivät asiat sillä parane, että metsissä liikkuu kyttääjiä, vaan täytyy löytää yhteiset motivaatiot parempiin toimiin.”
Mykkäsen salkkuun kuuluvat myös työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastoa koskevat asiat.
Mykkänen lupailee mallia, jossa metsänomistajien ja maanviljelijöiden ilmastotoimia tuettaisiin yritysten rahoilla. Tämä tapahtuisi jakeluvelvoitteen joustomekanismin avulla.
Sen sijaan, että Aasiasta kuljetetaan paistinrasvaa Suomeen, suomalaiset polttoaineen myyjät voisivat hoitaa ilmastovelvoitteensa paikallisilla toimilla.
”Luodaan mahdollisuus sille, että polttoaineen jakelijat voivat kuitata osan jakeluvelvoitteestaan sillä, että rahoittavat halvempia ilmastotoimia. Näitä voivat olla esimerkiksi tuhkalannoituskampanjat metsissä”, Mykkänen selittää.
”Tämän vaalikauden lopulla vaikkapa ST1 voisi maksaa metsänomistajalle siitä, että hän saa metsänsä kasvamaan paremmin.”
Tarkoituksena olisi luoda järjestelmä, jossa tiedot ilmastotoimista olisivat luotettavat ja helposti dokumentoitavissa. Kompensaatioiden myyjät ja ostajat voisivat kohdata kitkatta.
Verorahoin toteutettuja kannusteita hiilen sidontaan ei ole tulossa suurina summina. Painopisteenä on rahojen saanti markkinoilta.
”Meillä on vähintään satoja miljoonia rahaa, joka kolkuttelee ovia kysyen, missä olisi luotettavia ja mitattavia hiilikompensaatioita, joita pystytäisiin rahoittamaan. Olisimme pöljiä, jos me täällä ympäristöministeriössä yksinomaan etsisimme veronmaksajien miljoonia siihen, miten maatilojen peltomaan tai metsien hiilimäärää pystytään lisäämään”, Mykkänen sanoo
”Huomio kannattaisi keskittää siihen, että luodaan luotettavat pelisäännöt hiilikompensaatiokaupan mahdollistamiseksi.”
Metsänhoidon suosituksia on myös tarkoitus päivittää. Mykkäsen mielestä metsien uudistamista tulisi nopeuttaa päätehakkuiden jälkeen, harvennushakkuiden tasoa tarkastella sekä lisäksi miettiä, miten tuhkalannoituksia ja taimikkorästejä saataisiin hoidettua.
Mykkänen uskoo teknologian olevan tärkeimmässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ministeri sanoo Suomen tavoittavan hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä juuri teollisuuden uusilla teknologisilla ratkaisuilla. Kuluttajien rooli talkoissa on pienempi.
”Me tuijotamme vähemmän pakoputkiin ja enemmän isoihin savupiippuihin. Toisin sanoen arjen kustannukset eivät nouse, kun keskitymme niihin asioihin, joissa puhtaalla teknologialla voidaan loikata eteenpäin”, Mykkänen sanoo.
”Suurten teollisuuden ja energiantuotannon savupiippujen osalta otetaan käyttöön sellaiset ohjauskeinot, joilla hiilidioksidi kyetään ottamaan kattavasti talteen 2035 mennessä.”
Jos hiilidioksidi saadaan kerättyä talteen, siitä voidaan tehdä esimerkiksi synteettistä sementtiä rakentamiseen ja biohiiltä maanparannukseen. Yhdistettynä vetyyn hiilestä voidaan tuottaa myös ammoniakkia, jota voitaisiin jalostaa lannoitteiksi.
Ministerin mukaan hakkuumäärät voivat kasvaa.
”Metsien käyttöä voidaan edistää, jos pystymme siirtymään järjestelmään, jossa metsäteollisuudessa ja energialaitoksilla hiilidioksidi pystytään ottamaan talteen. Silloin ilmaston kannalta optimaalinen hakkuiden määrä olisi suurempi kuin jos poltetun puun hiili häipyy nykyiseen tapaan ilmaan”, Mykkänen visio.
Puhtaan energian suurteollisuuden luvitusprosessit tulevat helpottumaan ja nopeutumaan seuraavan neljän vuoden aikana, ministeri myös lupaa.
Teknologia tulee olemaan ratkaisu ilmastokysymysten lisäksi myös energian saatavuuteen.
”Meillä on Euroopan parhaat edellytykset tuplata sähköntuotanto 15 vuodessa. Nyt pitää varmistaa, että se tapahtuu. Tuplaantuva sähkö tulee käyttää suomalaisten hyväksi ja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin, tehdään siitä esimerkiksi halpaa puhdasta suomalaista vetyä.”
”Tarvitaan lisää ydinvoimaa, jo rakennetuissa vesistöissä tehovoiman korotuksia vesivoimaan, pumppuvoimaloita ja energian varastointia.”
- Osaston luetuimmat
