KUOLLUT Gustaf de la Chapelle
Lantmästare ja vapaaherra Gustaf de la Chapelle kuoli huhtikuun 21. päivänä kotonaan Lindön kartanossa Tenholassa. Hän oli kuollessaan 84 vuoden ikäinen.
Gustaf de la Chapelle syntyi 11.2.1928 toisena poikana perheeseen, joka vuorollaan oli saanut vaalittavakseen monen sukupolven ajan suvun hallussa olleen Lindön kartanon. Perheen arvoihin kuului vastuu sukutilasta ja perinteistä mutta myös huoli naapureista ja kanssaihmisistä.
Suoritettuaan ylioppilastutkinnon 1947 Gustaf de la Chapelle käytännön ihmisenä hankki koulutusta tähtäimenään sukutilan jatkaminen. Puutarhakoulutusta Tanskassa ja maatalousopintoja Ruotsissa (lantmästare) seurasi pitkä opintomatka Pohjois-Amerikkaan.
Vuonna 1952 hän avioitui Camilla Björkenheimin kanssa. Heidän elämänkumppanuutensa jatkui 55 vuoden ajan.
Opintojen jälkeen Gustaf de la Chapelle ryhtyi hoitamaan suurella tarmolla kotikartanoaan. Hän kehitti ja uudisti tuotantoa ajan vaatimusten mukaan.
Kaukonäköisenä ihmisenä hän aavisti jo 1970-luvun lopussa Euroopan tulevan kehityksen maatalouden kannalta ja panosti siksi tehokkaaseen maidontuotantoon.
Metsä oli myös Gustaf de la Chapellin suuri kiinnostuksen kohde. Hän lähti täysipainoisesti mukaan metsätalouden edunvalvontatyöhön, ja hänen kykynsä ja laajakatseisuutensa toivat hänelle useita tärkeitä luottamustehtäviä.
Hän toimi 1970–1990-luvuilla puheenjohtajana muun muassa Yksityismetsätalouden työnantajien, Keskusmetsälautakunta Skogskulturin ja Länsi-Uudenmaan metsäreviirin hallinnoissa.
Tämän lisäksi hän oli MTK:n metsävaltuuskunnan varapuheenjohtaja, Hedelmä- ja marjanviljelijöiden puheenjohtaja sekä Osuuskunta Metsäliiton hallituksen jäsen.
Gustaf de la Chapellelle myönnettiin merkittävien yhteiskunnallisten ansioidensa perusteella useita kunniamerkkejä. Erikoislaatuisin niistä lienee paavillisen S:t Gregorii -ritarikunnan komentajanmerkki.
Hän myötävaikutti siihen, että Lindössä kasvaneesta jalavasta veistetty Piispa Henrikin patsas nykyään koristaa Minervakirkkoa Roomassa.
Metsästyksen ja riistanhoidon lisäksi Gustaf de la Chapellen sydäntä lähellä oli kalastus, jota hän aktiivisesti harrasti aivan elämänsä loppusuoralle asti. Moni vieras on vuosien varrella saanut maistaa hänen laittamaansa omenapuun lastuilla maukkaaksi savustettua kevätlahnaa.
Gustaf de la Chapellen ja hänen puolisonsa vieraanvaraisuus oli vertaansa vailla.
Tästä on Lindössä saanut nauttia Gustafin laaja tuttavapiiri arvosta tai iästä riippumatta. Tarjolla oli aina omista tai paikallisista raaka-aineista valmistettuja herkkuja ja erikoisuuksia.
Moni metsästäjä tai metsämies muistaa Tabor-ryypyn, jota pitkään sai nauttia vain Lindössä.
Lukuisten ystävien lisäksi jäävät Gustaf de la Chapellea suremaan neljä lasta, kolmetoista lastenlasta, yksi lapsenlapsenlapsi sekä muut lähisukulaiset.
MIKAEL AMINOFF
pitkäaikainen naapuri ja ystävä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
