Opetusmaatilojen korvaukset yrittäjille vaakalaudalla – "Ketä kiinnostaa tarjota tiloja, jos siitä ei saa korvausta?"

Kuva: Jukka Pasonen

Kesäkuun alussa ratkeaa, voidaanko yrittäjältä ammattikoululle koulutuskäyttöön vuokratuista tiloista maksaa korvauksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä pohditaan parhaillaan, miten uutta lakia tulkitaan. Ammatillisen koulutuksen lakiuudistus astui voimaan vuoden alussa.

Osa ammattikouluista on ulkoistanut opetusmaatiloja tai osia niistä maatalousyrittäjille. Yleensä tiloja voi käyttää koulutuskäyttöön tiettyä summaa vastaan.

"Jos tila rinnastetaan koulun ulkopuoliseen oppimisympäristöön, sen käytöstä ei voisi maksaa korvausta", sanoo koulutusjohtaja Susanna Aro MTK:sta.

"Se vaarantaisi ulkopuolisen yrittäjän tilojen käyttämisen. Ketä kiinnostaa tarjota tiloja ja yhteistyötä, jos siitä ei saa korvausta", sanoo Aro.

Ammatillisen koulutukseen tehtiin 2017 yhteensä 190 miljoonan euron säästöt. Tänä vuonna määrärahaan lisättiin kymmenen miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Mika Tammilehdon mukaan maatalouskoulutus siirrettiin uudistuksessa kolmannesta kustannuskorista neljänteen osin säästöjen takia. Siirto tuo maatalouskoulutukselle lisää perusrahoitusta ja suoritusrahoitusta.

"Nyt se on kohtuullisen hyvin linjassa alan kustannusrakenteen kanssa."

Aro huomauttaa, että maatalouskoulutuksen korimuutoksen tuoma lisäraha ei kuitenkaan ole korvamerkittyä, vaan koulutuksen järjestäjä voi päättää, mihin sitä käyttää.

Aron mukaan koulutuskuntayhtymien suhtautuminen luonnonvara-alaan vaihtelee. "Toisille se on kallis riippakivi, toiset näkevät biotalouden mahdollisuudet."

Ammatillisen koulutuksen reformi on myllännyt niin kouluihin hakemisen, opiskelun kuin valmistumisen.

Yksityiskohdat ovat aiheuttaneet hämmennystä 160 koulutuksen järjestäjässä, sanoo Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amken vt. toimitusjohtaja Riikka Reina.

Esimerkiksi rahoituksen perusteena olevaa opiskelijapalautetta pitää alkaa kerätä 1. heinäkuuta, vaikka asetusta ei ole vielä edes hyväksytty.

Uudistuksen oli tarkoitus vähentää hallinnollista työtä, mutta nyt se on lisännyt sitä, sano Reina. Aikataulu on liian tiukka.

Uudistuksessa siirryttiin ryhmämuotoisesta koulutuksesta henkilökohtaiseen. Reinan mukaan Amke pitää aitona uhkana, että kaikki eivät pysy mukana.

Riverian maatalousalan koulutuspäällikkö Pirjo Korhosen mukaan hyvä puoli uudistuksessa on se, että aiemmin vain nuorten käytössä olleet opintoja tukevat palvelut ovat nyt tarjolla kaikille perustutkinto-opiskelijoille.

Suurta huolta rahoituksessa aiheuttaa se, että osa opiskelijoista ei pysty suorittamaan tutkintoa tai sen osia oman elämäntilanteensa takia, sanoo tamperelaisen Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston rehtori Taina Eweiss.

"Teemme mittavat tuntimäärät töitä näiden opiskelijoiden eteen. Jos tutkinnon osia jää suorittamatta ja opiskelija ei valmistukaan erityisestä tuesta huolimatta, jää tältä osin yhteiskunnallinen vastuu koulutuksen järjestäjän harteille ja rahoitettavaksi."