Suomi ajaa turvemaan raivauskieltoa EU:ssa
BRYSSEL (MT)
Suomi tukee EU-komission esitystä turvemaiden raivauskiellosta.
EU-komission cap-esityksen täydentäviin ehtoihin sisältyy kohta, jossa kielletään hiilirikkaiden turvemaiden ensimmäinen kyntö. Käytännössä ensimmäisen kynnön kielto estäisi uusien turvepitoisten maiden raivaamisen pelloksi.
Säännön rikkominen johtaisi tukien menetykseen myös muiden kuin raiviopeltojen osalta. Itse raiviopelloille ei tälläkään hetkellä makseta tukia.
Suomi kannattaa vaatimusta, koska se hillitsisi hiilirikkaiden alueiden raivausta pelloiksi, ja vähentäisi niistä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
”Periaatteessa hallitus suhtautuu siihen myötäsukaisesti, mutta komission esityksessä on joitakin teknisiä ongelmia joista olemme maatalouskomissaarin kanssa puhuneet”, valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä Suomi kerjää turvemaakysymyksessä lisää murheita itselleen.
”Jos halutaan itseruoskintaa, niin otetaan vaan, mutta mitään järkeä siinä ei ole.”
Marttilan mukaan kyntökiellon ongelmana on, että kukaan ei tiedä miten turvemaat määritellään. Lisäksi EU:ssa on parasta aikaa meneillään myös maankäytön hiilipäästöjen laskentaa koskevan LULUCF-direktiivin valmistelu.
”Tässä mennään nyt asioiden edelle ilman kunnollista tietoa. Näyttää siltä, että kyntökielto halutaan koplata yhteen muun kansallisen turvepolitiikan kanssa.”
Alunperin komissio oli esittämässä nykyistenkin turvemaiden kyntökieltoa, mutta valmistelun loppuvaiheessa esitys muutettiin koskemaan vain ensimmäistä kyntöä, eli käytännössä uuden pellon raivausta.
Periaatteessa ehdotus kieltäisi turvemaiden raivauksen jo tästä vuodesta lukien, mutta juristien mukaan vielä valmisteluvaiheessa oleva lainsäädäntö ei voi vaikuttaa takautuvasti. Käytännössä raivauskielto tulisi voimaan cap-uudistuksen mukana vuoden 2014 alusta.
Turvepeltojen pinta-ala on MTT:n tietojen mukaan lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 40 000 hehtaarilla. Uutta peltoa raivataan etenkin Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa, jossa suuri osa raivattavasta maasta on turvepitoista.
MTT arvioi, että pellonraivaustarve on vuoteen 2020 mennessä 40 000–80 000 hehtaaria.
Uutta peltoa raivaavat varsinkin suuret kotieläintilat, joiden kannalta raivaus on edullinen tapa lisätä lannanlevitysalaa.
Tähän mennessä turvemaiden raivaus on MTT:n mukaan lisännyt maaperän hiilidioksidipäästöjä 0,8 miljoonalla tonnilla. Jos tahti jatkuu, päästöt voivat vuosikymmenen loppuun mennessä kasvaa vielä noin miljoonalla tonnilla.
Marttilan mielestä peltojen raivaus on ilmastopolitiikan näkökulmasta kuitenkin marginaalikysymys.
”Jokainen raivattu hehtaari tulee tarpeeseen. Tilusrakenteen eheytyminen vähentää turhaa lannanajoa ja sitä kautta myös päästöjä”, MTK:n puheenjohtaja muistuttaa.
EU:n maatalousuudistuksen valmistelu jatkuu edelleen sekä EU-parlamentissa että jäsenmaiden maatalousministerien kesken.
Euroopan parlamentissa täydentäviä ehtoja koskevan asetuksen valmistelusta vastaava italialaismeppi Giovanni La Via sanoo MT:lle, että suomalaistuottajien huoli turvemaakysymyksessä on kuultu, ja se pyritään ottamaan parlamentin neuvotteluissa huomioon. Omassa raportissaan La Via ei kuitenkaan ehdottanut muutosta komission esitykseen.
Maatalousvaliokunnan varajäsen Petri Sarvamaa (kok.) kertoo tähdentäneensä ongelmaa La Vialle. Kyntökieltopykälän poistamista ovat ehdottaneet Sarvamaan lisäksi kaikki keskustan mepit ja RKP:n Nils Torvalds.
”Merkittävää on, että kyntökiellon poistamista kannattavat myös esimerkiksi EPP-ryhmän maatalouskoordinaattori Albert Dess ja vaikutusvaltainen ranskalaismeppi Michel Dantin”, Sarvamaa muistuttaa.
Suomen hallituksen kanssa suomalaismeppi on eri linjoilla
”Onhan tässä selvä ristiriita. Minun mielestäni turvemaiden kyntökielto ei ole Suomen edun mukaista. Hallituksessa ajatellaan eri tavalla.”
Lopullista päätöstä cap-uudistuksen sisällöstä odotetaan vuoden loppuun mennessä.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
