Suomessa tarvitaan energiauudistus
Omia uusiutuvia energialähteitä käyttämällä Suomi voisi kehittää maaseutuaan ja pitää itse ulkomaiseen sähköön ja öljyyn virtaavat rahat. Uusiutuvien energialähteiden käyttö voisi tehdä koko Suomesta energiaomavaraisen ja luoda työpaikkoja ja kasvua maaseudulle. Tähän tulokseen on päätynyt viime heinäkuussa väitellyt filosofian tohtori Pekka Peura.
Peuran väitöstutkimuksen kohteina olivat muun muassa kunnallinen jäte, kotieläinten lanta ja liete, kesannolla olevien peltojen sato, viljanolki sekä metsätalouden hakkuutähteet. Tutkimustuloksia ei voi sivuuttaa sillä perusteella, että uusi energiantuotanto verottaisi ravintokasvien viljelyä tai muuta teollisuutta. Useimmat jo toimivista biokaasulaitoksista ovat Peuran mukaan kannattavia ja lisäävät merkittävästi työllisyyttä omalla alueellaan.
Dosentti Ari Lampinen on päätynyt omissa laajoissa tutkimuksissaan jo aiemmin samoihin tuloksiin kuin Peura. Hän on muun muassa osoittanut, että maataloudella on hallussaan suuret energiavarat. Niiden käyttöönotto on kuitenkin ollut erittäin hidasta, koska pientuotantoa ei ole suurtuotannon tavoin hyväksytty valtion tukien piiriin. Maatiloilla on myös huomattavat metsävarat. Peuran esittämä rakennemuutos toteutuukin vain siinä tapauksessa, että maatilat otetaan mukaan uudistukseen.
Maatilojen biokaasulaitoksia on meillä toiminnassa vasta muutamia. Suomalainen laiterakentaminen on laadukasta ja siitä saadut kokemukset hyviä. Esimerkiksi kymmenkunta vuotta toiminnassa olleen halsualaisen sikatilan reaktori tuottaa tarvittavan lämmön ja sähkön, ja sähköä riittää myös myyntiin. Lisäsyötteeksi otetaan teurastamojätettä, ja lannoitteena käytettävää jätelientä saadaan niin runsaasti, ettei ostolannoitteita enää tarvita. Tila säästääkin tarvikeostoissaan vuosittain noin 150 000 euroa. Vastaavasti laukaalaisen karjatilan biokaasu menee pääosin autojen polttoaineeksi, ja tilan tankkauspistettä käyttää jo 250 autoilijaa.
Energiankierrätykseen liittyy luontevasti ravinteiden kierrätys, kuten edellä mainitulla halsualaisella sikatilalla. Kallioperän fosforivarat ehtyvät, ja kierrätys on tulevaisuudessa ainoa mahdollisuus pitää yllä maan kasvukuntoa.
Pekka Peura toteaa, että fossiilisista polttoaineista siirtyminen kestävään energiahuoltoon on pitkällinen prosessi, mutta Suomessa kehitys on pysähtynyt heti alkuunsa. Esimerkiksi Itävallassa puolet sähköstä saadaan jo pienistä yksiköistä ja maatalous on tuotannossa vahvasti mukana.
Suomessa puhutaan lähes kaikissa uutislähetyksissä rakennemuutosten välttämättömyydestä. Tutkijat näkevät energiauudistuksen mittavana, työllisyyttä edistävänä mahdollisuutena, jonka toteuttaminen olisi realismia. Muutokseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi löytynyt poliittista tahtoa.
Erkki Raudaskoski
maataloustoimittaja
Rovaniemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
