Pitäisikö asevelvollisuus korvata kansalaispalvelulla? Kansan mielestä ei – vankin torjunta iäkkäiltä ja maalaisilta

Kuva: Eija Mansikkamäki

Nykymallista asevelvollisuutta kannattaa 66 prosenttia suomalaisista. Vankimmin vain miehiä koskevan asevelvollisuuden takana seisovat yli 65-vuotiaat (82 prosenttia) sekä maaseudulla asuvat (77 prosenttia) suomalaiset.

Puolueista nykymallia kannattivat eniten perussuomalaisten (76 prosenttia), kokoomuksen (74 prosenttia) ja keskustan (73 prosenttia) ja SDP:n (71 prosenttia) äänestäjät.

Vastaukset annettiin kyselyyn, jonka Reserviläisliitto teetti Kantar TNS:llä. Vastaajilta kysyttiin kantaa nykymallisen eli vain miehiä koskevan asevelvollisuuden korvaamiseen molempia sukupuolia koskevalla kansalaispalvelusvelvollisuudella. Sen voisi suorittaa joko asepalveluksena tai yleisenä kriisivalmiuspalveluksena.

Yleistä kansalaispalvelusta on perusteltu muun muassa tasa-arvosyillä ja yhteiskunnan yleisen kriisivalmiuden kohentamisella, ja se korvaisi siviilipalveluksen.

Eniten nykymallisen asevelvollisuuden korvaamista kansalaispalvelusvelvollisuudella kannattavat alle 24-vuotiaat (45 prosenttia), opiskelijat (54 prosenttia) sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat (56 ja 48 prosenttia). Myös korkeakoulutuksen saaneista 44 prosenttia kannattaa molempia sukupuolia koskevaan palvelusmalliin siirtymistä.

Muutoin sukupuolten välillä oli vain pieni ero: nykymallia kannatti 72 prosenttia miehistä ja 63 prosenttia naisista.

Harva oli mielipiteestään epävarma, sillä vain yksi prosentti miehistä ja kolme prosenttia naisista ei osannut ottaa kantaa asiaan.

Kantar teki kyselyn puhelinhaastatteluin noin tuhannelle suomalaiselle helmikuun alkupuolella.

Reserviläisliitto puolestaan on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, joka on perustettu vuonna 1955 ja jolla on 38 000 henkilöjäsentä. Liiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten kenttäkelpoisuutta.