”Rahalla ja tuotannolla oltava yhteys”
Kainuulainen Paltamo ei ole hoitanut sote-palveluitaan itse kymmeneen vuoteen, mutta kunnanjohtaja Arto Laurikainen ei silti koe johtavansa torsoa kuntaa.
”Ei kukaan ole kyseenalaistanut kunnan merkitystä”, hän sanoo.
Yhdeksän kunnan sote-palvelut hoitaa kuntayhtymä Kainuun mallin peruina. Vaala ei ole mukana eikä terveyspalvelunsa ulkoistanut Puolanka.
”Minun näkemykseni mukaan viisi sote-aluetta on turha hallintoporras. Avi voisi hoitaa valvonnan ja ministeriö ohjauksen”, Laurikainen sanoo.
”Oman kuntayhtymän etuna on, että ote säilyy, kun sekä rahoitus että tuotanto ovat itsellä. Nykyisen lakiluonnoksen mukaan kunnilla ei ole mitään mahdollisuutta ohjata toimintaa, jota ne joutuvat kuitenkin rahoittamaan. Rahan ja toiminnan kytkös katkeaa.”
Jatkossa Paltamo kuuluisi samaan sote-alueeseen 68 kunnan kanssa, eikä ääni enää ehkä kuuluisi. Jokaisessa kuntayhtymän jäsenkunnassa on nyt esimerkiksi terveyskeskus.
”Myöskään rahoituksesta ei ole varmuutta. Näillä eväillä ei pystytä arvioimaan lainsäädännön järkevyyttä, eikä mitään näin keskeneräistä pidä runnoa läpi.”
Malli ei edes säästä: sote-menot kasvavat 4–5 prosenttia, mutta valtionosuuksia leikataan ja verotulot supistuvat.
Paltamo menettää nykytiedoilla noin sata euroa asukasta kohden, joten kuntaveron korotuspaine on puolisen prosenttiyksikköä nykyiseen 21,5:een.
Laurikaisen mukaan asiantuntijoita ei ole kuultu aidosti ja puolueet etsivät sovun hätiköiden.
”Valmisteluun jäi sellainenkin moka, ettei syrjäisyyslisiä otettu huomioon. Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat saavat pitää ne.”
Paltamo ei saa lisiä.
”Kajaaniin on linnuntietä 20 kilometriä, mutta tietä pitkin 40 kilometriä. Siinä on järvi välissä.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
