Rahkasammalen korjuuseen liittyvä lainsäädäntö ja mahdolliset lupakäytännöt selvitetään

Rahkasammalen korjuun jälkiä Kihniön Sarvinevalla. Kuva: Tero Pajukallio

Ympäristöministeriö on asettanut yhteistyöryhmän selvittämään rahkasammalen korjuun kestävyyttä. Korjuu kaupallisiin tarkoituksiin on lisääntynyt, mutta toimintaa ei säädellä lainkaan.

Yhteistyöryhmän tehtävänä on koota yhteen sammalen korjuuseen liittyvä lainsäädäntö ja eri strategioiden linjaukset sekä selvittää vapaaehtoisen ja lakisääteisen ilmoitusmenettelyn sekä luvanvaraisuuden käyttöönottoa.

Yhteistyöryhmä myös selvittää, onko sammalen korjuuseen mahdollista ottaa käyttöön Green Deal -sopimus, eli vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä.

Lisäksi yhteistyöryhmä selvittää sammalen korjuuseen liittyvää ohjeistusta ja koulutustarpeita. Yhteistyöryhmän toimikausi kestää 31.1.2022 asti.

”Selvitämme, millaisilla edellytyksillä sammaleen nostoa voi tehdä ilman, että se aiheuttaa haittaa monimuotoisuudelle. Rahkasammaleen korjuu tulisi ohjata luonnontilansa menettäneille soille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Rahkasammalen korjuun ympäristövaikutuksista ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa. Puutteita on kasvillisuuden tai muun eliöstön palautumisesta sekä vesistö- tai ilmastovaikutuksista. Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2020 kaksi hanketta, joissa selvitetään muun muassa pintarahkasammaleen korjuun monimuotoisuus- ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi laaditaan toimintaohjeet, menettelytavat ja seuranta rahkasammaleen kestävälle korjuulle.

Suomen ympäristökeskuksella on oma hanke Pintarahkasammaleen korjuun monimuotoisuus- ja ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskus puolestaan laatii rahkasammaleen korjuun toimintaohjeita ja seurantaa.

Lue myös:

Ely-keskus laatii rahkasammalen korjuuseen säännöt – hankkeessa selvitetään, vaaditaanko muutoksia lakiin