Pähkäilyä suolahyllyn äärellä
Suolan ostajalla riittää valinnanvaraa. Suomessa alettiin lisätä jodia ruokasuolaan maailman ensimmäisten maiden joukossa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoRuokakaupan suolahylly on runsaampi kuin koskaan ennen. On Himalajan punertavaa kristallisuolaa, Atlantin harmaata ja valkoista merisuolaa, on synteettistä mineraalisuolaa ja vanhaa tuttua ruokasuolaa.
Helposti voisi kuvitella, että suolan kivennäis- ja hivenaineissa on merkittäviäkin eroja. Näin ei ole, ravitsemusbiokemian dosentti Georg Alfthan vakuuttaa.
”Ainoa tiedossani oleva ero on jodi, jota lisätään ruokasuolaan. Muuten suolat ovat terveyden näkökulmasta samalla viivalla.”
Alfthan työskenteli viime vuoden loppuun asti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laboratoriojohtajana.
Alfthanin mukaan suolassa kuin suolassa on vain prosentti tai pari mineraaleja, joilla ei vähäisyytensä vuoksi ole ravitsemuksellista merkitystä.
”Yhdestä maitolasillisesta saadaan esimerkiksi kalsiumia arviolta tuhat kertaa enemmän kuin hyppysellisestä suolaa.”
Jodia lisätään suolan lisäksi lehmien rehuun. Maitotuotteiden osuus onkin yli puolet väestön jodin saannista.
Monet erikoissuolat ovat yleistyneet kokkiohjelmien myötä.
”Kun suolaa sanotaan luonnonmukaiseksi, ajatellaan, että siinä on jotain ihmeellistä. Ei ruskea sokerikaan ole sen terveellisempää kuin puhdistettu sokeri, vaikka siinä saattaakin olla pientä lisämakua.”
”Sata vuotta sitten pyrittiin pois puhdistamattomasta suolasta. Valkoinen oli hienompaa. Nyt on puhdistamaton suola muotia.”
Eat&Joy Maatilatori -ketjun kauppias Eeropekka Rislakki on seurannut kansainvälistä suolakeskustelua. Sitä käydään aika ajoin verkossa myös suomeksi.
”Ruokasuola eli alun perin Louis Pasteurin kehittämä keittosuola onkin myrkkyä”, Rislakki päättelee. Juuri se aiheutti hänen käsityksensä mukaan struuman, joka jodin lisäyksellä saatiin Suomessa hallintaan.
”Ikiaikainen luonnonsuola on eri asia kuin se kahdesta alkuaineesta, natriumista ja kloorista koostuva ruokasuola, joka on teollistumisen myötä tunkenut ruokapöytiimme.”
Suola alkuperäisessä muodossaan sisältää Rislakin mukaan 84:ää alkuainetta, jotka ovat tietyssä suhteessa toisiinsa.
”Jos halutaan kärjistää, ihmiskeho koostuu lähinnä vedestä ja suolasta. Esimerkiksi sikiövesi on suolavesi, joka koostuu täsmälleen samoista alkuaineista kuin merisuola.”
”Sikiö kuolisi saman tien, jos lapsivedessä olisi teollisen ruokasuolan eikä merisuolan kaltaisia yhdisteitä.”
Rislakin oma suosikki on auringossa kuivattu merisuola, mielellään puhdistamattomana. Se sisältää luontaisesti myös hiukan jodia.
Alfthan puolestaan suosittelee jodioitua suolaa kotien kaikkeen ruuanvalmistukseen.
Jodi on elintärkeä alkuaine, joka säätelee kilpirauhasen toimintaa.
”Kannattaa suosia jodioitua suolaa”, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta vahvistaa.
Eri suolatyypeillä ei jodia lukuun ottamatta ole Schwabin mukaan juurikaan terveyteen vaikuttavaa eroa.
”Suolaa tulee käyttää joka tapauksessa hyvin kohtuudella.”
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
