EU:n parlamentti näytti valtaansa

Euroopan parlamentti näytti keskiviikkona valtaansa kaatamalla äänin 506–161 EU-maiden päämiesten hyväksymän rahoituskehyksen vuosille 2014–2020.

Hylkäyspäätös ei ollut kovinkaan suuri yllätys, koska parlamentin suurimpien ryhmien edustajat ilmoittivat heti huippukokouksen jälkeen, etteivät ne hyväksy kehysehdotusta.

Hylkäyspäätös on historiallinen, koska aikaisemmin Euroopan parlamentti ei ole ollut näin vahvassa roolissa EU:n budjetista päätettäessä.

Parlamentin vahvistunut rooli on seurausta joulukuun alussa vuonna 2009 voimaan tulleesta Lissabonin sopimuksesta. Kysymyksessä oli vanhojen perussopimusten, jotka ovat EU:n perustuslakeja, muuttaminen.

Muutoksen seurauksena EU:n lainsäädäntöön tuli niin sanottu yhteispäätösmenettely, joka lisäsi europarlamentin valtaa budjetin lisäksi muun muassa maatalouspolitiikassa.

Parlamentin keskiviikkoinen hylkäyspäätös oli selkeä muistutus muille EU-päättäjille parlamentin roolin kasvusta päätöksiä tehtäessä.

EU:n rahoituskehyksen supistamista arvostellut parlamentti ei kuitenkaan vaatinut kokonaissumman kasvattamista, vaan lisää joustoja varojen siirtelyyn vuosien ja eri momenttien välillä. Lisäksi parlamentti haluaa puolivälitarkastuksen kehykseen, koska sekä parlamentti että komissio vaihtuvat kesken rahoituskauden.

Konkreettisin vaatimus on, että jäsenmaat hoitavat maksuvelkansa EU:lle tältä ja viime vuodelta.

Valtasuhteiden muutoksesta kertoo myös, että parlamentti linjasi tulevaa maataloustukiuudistusta (cap). Parlamentti haluaa nostaa tuotantoon sidottuja tukia 10 prosentista 15 prosenttiin. Myös sokerikiintiöille halutaan jatkoa. 62. leveyspiirin pohjoispuoliset tilat halutaan vapauttaa kolmen viljelykasvin vaatimuksesta. Parlamentti hylkäsi myös turvemaiden raivauskieltoesityksen.

Parlamentin päätökset eivät tule suoraan voimaan, vaan asioista pitää nyt sopia parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken. Parlamentti kuitenkin osoitti, että se haluaa käyttää täysimääräisesti perussopimusten sille suomaa valtaa.

Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (r.) mukaan valtionpäämiehet unohtivat yöllisissä lehmänkauppaväännöissä, että EU-budjetin sisältöön tarvitaan myös parlamentin hyväksyntä. Hänen mielestään parlamentin oli pakko sanoa, ettei tämä käy, koska olemme laillisuusmiehiä. (IL 14.3.)

Poliittisten toimielinten valtasuhteet ovat esillä myös Suomessa. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Ville Pernaa kirjoitti uusimman Kanava-lehden pääkirjoituksessa, että eduskunnan budjettivaltaa on luovutettu pala kerrallaan Euroopan unionille. Tämän budjettivallan luovuttaminen ei ole Pernaan mielestä voimassa olevan perustuslain mukaista.

Pernaa toteaa kirjoituksessaan, että eurokriisin taltuttamiseen tarvitaan talouskuria ja se sopii Suomelle, perustuslaista viis.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan perustuslain säätämisjärjestyksen mukainen päätöksenteko oli lähellä Euroopan vakausmekanismista (EVM) päätettäessä. Koskinen moittii EU:sta tulevien papereiden olevan niin ymmyrkäisiä, että päätöksiä joudutaan tekemään usein heppoisilla eväillä. (KL 14.3.)

Euromaiden talouskriisin taltuttaminen vaatii kovia päätöksiä sekä Euroopan tasolla että kansallisesti. Euroopan parlamentti haluaa näissä päätöksissä noudattaa tiukasti Lissabonin sopimuksen kirjainta.

Kansallisen tason poliittisten päättäjien pitää huolehtia siitä, ettei niille perustuslaissa säädettyä valtaa luovuteta ulkopuolisille. Jos näin tehdään, pitää se tehdä avoimesti ja tietoisesti.

Avaa artikkelin PDF