Kansallispuistot Konnevedelle ja Teijoon
Salon Teijoon tulee 3 500 hehtaarin kansallispuisto. Metsätalouskäytössä alueesta on nykyisin 1 000 hehtaaria. Hakkuut ovat olleet selvityksen ajan jäissä ja nyt suunnitelmista luovutaan. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoYmpäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) kertoi perjantaina, että neljästä selvitysalueesta Salon Teijo sekä Rautalammin ja Konneveden kuntien alueella sijaitseva Etelä-Konnevesi ovat Suomen seuraavat uudet kansallispuistot.
Hallitus vie lakiesitykset uusista puistoista eduskunnan käsittelyyn keväällä. Lait astuisivat voimaan ensi vuoden alussa.
Niinistö kertoi, että Etelä-Konneveden puiston nimestä käydään vielä vääntöä. Rautalammen kunta toivoo, että senkin nimi näkyisi kansallispuiston nimessä.
Teijossa kysymysmerkin alla ovat vielä metsästysluvat ja kalastusmatkailu.
Ministeri Niinistö vakuuttaa, että hirven kannanhoitoon ja kirjolohen istutukseen suhtaudutaan lakiesityksessä joustavasti.
Perniön riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Esko Lehti on kansallispuistopäätöksestä käärmeissään.
”Mitä lisäarvoa kansallispuisto tuo, kun retkeilijät ja metsästäjät ovat käyskennelleet alueella sopusoinnussa vuosikymmeniä”, hän ihmettelee.
Hirvenajo sallitaan luonnonsuojelualueella, mutta se ei metsästäjää paljon lämmitä.
”Ajon salliminen auttaa, jos luonnonsuojelualue on pienialainen ja keskellä metsästysmaita. Kun kyse on 3 500 hehtaarin alueesta, se vie meiltä perinteisen elämänmuodon kokonaan”, hän harmittelee.
Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Mikael Nordström myöntää, että käytännössä olisi hyvin vaikeaa rajoittaa pyynti siten, että vain kansallispuiston ulkopuolelle ajetun hirven saisi ampua. Puistoa ympäröivät asutus ja tiet.
”Liikenneturvallisuuden vaarantuminen, metsien taimikkotuhot ja pihoilla häiritsevät hirvet ovat syitä, joiden perusteella voidaan myöntää poikkeuslupia hirvenpyyntiin kansallispuiston alueella”, Nordström kertoi.
Niinistö hihkui intoa ja kuvaili uusien puistojen esittelyä yhdeksi uransa merkittävimmistä hetkistä.
”Kansallispuistojen avulla vaalitaan Suomen luonnon helmiä ja säilytetään lapsillemme osa suomalaisuutta”, hän hehkutti.
Etelä-Konneveden aluetta kehutaan kirkkaista järvistä, jylhistä kallioista ja vanhoista metsistä.
”On ollut hienoa nähdä paikallisten vahva yhteinen tuki ja tahto kansallispuiston perustamiselle”, Niinistö myhäili.
Teijossa linnusto on monipuolinen, ja alue täydentää Saaristomeren ja Tammisaaren saariston kansallispuistoja lounaisen rannikon ainoana mannerpuistona.
Kansallispuisto on ministerin mukaan brändinä niin arvokas, että se lisää alueen vetovoimaa huomattavasti ja hyödyttää taloudellisesti.
Metsähallituksen luontopalvelut investoi ensisijaisesti kansallispuistojen reitteihin ja opasteisiin. Status takaa siis paremman rahoituksen kuin retkeily- tai erämaa-alue.
Lapin käsivarren suurtunturit ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella sijaitseva Olvassuo jäivät tässä vaiheessa ilman kansallispuistoa.
Alueilla paikallinen tuki ei ollut tarpeeksi laaja. Käsivarressa vastustus oli jopa kannatusta suurempi.
Enontekiön kunta, yrittäjät, kalastajat, riistanhoitoyhdistys ja Kilpisjärven kyläyhdistys ovat Niinistön ilmoituksesta helpottuneita ja kiitollisia.
”Ministeri Niinistö piti sanansa. Arvostamme sitä suuresti”, Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä totesi.
Ympäristöministeriö aikoo kuitenkin edistää luonnonsuojelun ja muun käytön yhteensovittamista Käsivarressa sekä soidensuojelua Olvassuolla.
”Luonnonsuojelu on iloinen asia. Sen takia ei järjestetä konflikteja”, Niinistö summasi.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
