Eduskunta päättäisi EU-erosta
BRYSSEL (MT)
Suomessa EU:sta eroamisesta voitaisiin periaatteessa päättää eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.
Jäsenyys on kirjattu Suomen nykyiseen perustuslakiin, mutta oikeusoppineiden mukaan se ei vaikuta unionista eroamiseen.
”Valtiosopimus voidaan irtisanoa äänten enemmistöllä. Siitäkin huolimatta, että liittymisestä aikanaan päätettiin vaikeutetussa järjestyksessä”, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioi.
Toisin kuin EU:n sisällä päätettävät asiat, unionista eroaminen kuuluisi normaalin ulkopolitiikan piiriin. Se tarkoittaa, että tasavallan presidentillä olisi eroamisneuvotteluissa keskeinen rooli.
”Käytännössä sekä eduskunnan, hallituksen että presidentin pitäisi olla yhtä mieltä eroamisesta.”
Ojasen mielestä EU-eroa ei voi pohtia vain valtion näkökulmasta. Sillä olisi myös suuri vaikutus kansalaisiin ja yrityksiin.
”Tuhansien ihmisten ja yritysten oleskelu ja toiminta Suomessa perustuu EU-jäsenyyteen. Kukaan ei ole vastannut, mitä silloin tapahtuisi kansalaisten oikeuksille ja velvollisuuksille.”
Suomessa on nykyisin voimassa yhteensä noin 9 000 direktiiviä, asetusta ja muuta EU-säädöstä. Ojanen uskoo, että suuri osa niistä jäisi voimaan, vaikka Suomi eroaisi unionista.
”Suomen lainsäädäntöä on sovitettu yhteen EU-lakien kanssa jo 1980-luvulta lähtien. Ei olisi mitään järkeä lähteä muuttamaan niitä kaikkia.”
Varsinaisten säädösten lisäksi EU on myös muokannut suomalaista oikeuskulttuuria.
”Monet yleiset oikeusperiaatteet tulevat unionista. Jos kaikesta haluttaisiin päästä eroon, pitäisi Suomen koko nykyinen oikeusjärjestys kumota.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
