Tiesitkö näistä vanhan kansan flunssanikseistä?

Sipulin tehon taustalla ovat Härmälän mukaan siitä löytyvät terveelliset yhdisteet, polyfenolit. Kuva: Jaana Kankaanpää

Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että hunajaa on pitkään käytetty sekä ehkäisemään että hoitamaan flunssaa.

Härmälä neuvoo, ettei hunajaa kannata kuumentaa kovin kuumaksi. Sopiva lämpötila hunajalle on enimmillään noin neljäkymmentä astetta.

"Kuuman juominen helpottaa oloa ja hunajalla on tutkitusti vaikutusta yskään", hän sanoo.

Hunajaa olisi kehittämispäällikön mukaan hyvä syödä muutama ruokalusikallinen päivässä. Hunajan parantava teho flunssan tapauksessa perustuu siihen, että siinä on bakteereita tuhoavia antiseptisiä aineita.

Hunajan lisäksi myös sipulimaito auttaa Härmälän mukaan flunssaan. Myös sipulimaidon parantavaan voimaan on uskottu jo pitkään. Sipulin tehon taustalla ovat Härmälän mukaan siitä löytyvät terveelliset yhdisteet, polyfenolit.

Näiden lisäksi flunssaisenakin kannattaa suosia luonnollisesti marjamehuja. Marjamehujen parantava voima perustuu esimerkiksi marjojen sisältämään c-vitamiiniin. Vanha kansa onkin suosinut marjamehua pitkään juuri niiden c-vitamiinipitoisuuden takia. Viime vuosina marjoista on kuitenkin löydetty muitakin hyviä asioita vitamiinien lisäksi.

"Marjoistakin on löydetty bioaktiivisia polyfenolisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat bakteereihin", Härmälä valaisee.

Flunssan loitolla pitämiseen ja hyvään vastustuskykyyn auttavat myös esimerkiksi riittävä unensaanti sekä terveellinen ruokavalio. Flunssakautena taudin leviämistä ehkäisee hyvä käsihygienia.