Luontojärjestö etsii biisonien villiinnytykseen peltoja ja metsiä
Rewilding Finland kaipaa mieluiten 200–300 hehtaarin alueita eläin- ja kasvilajien villiinnytykseen.
Luontojärjestö haluaa euroopanbiisoneista matkailuvaltin. Kuva: Markku VuorikariLuontojärjestö Rewilding Finland etsii Suomesta edelleen maa-alueita eri eläin- ja kasvilajien villiinnytykseen. Toiveena on löytää tämän vuoden loppuun mennessä yli sadan, mutta mieluiten 200–300 hehtaarin maa-alueita, joissa olisi avointa aluetta kuten kesantopeltoa tai hakkuualueita sekä metsiä, sanoo tammikuussa perustetun Rewilding Finlandin puheenjohtaja Aino Tuominen.
"Mieluitenkin kuitenkin eteläisemmästä Suomesta eikä havupuu- vaan lehtimetsiä. Alue voisi olla yhden tai useamman tahon omistama, esimerkiksi maatila, johon liitettäisiin metsähallituksen maita", hän täsmentää.
Tavoitteena on "edistää entistä villimpää luontoa" eli villiinnyttää alkuperäislajien kuten euroopanbiisonin eli visentin sekä villihevosen kantoja sekä lisätä perinnebiotooppien, kuten niittyjen, nummien ja hakamaiden määrää. Niiden määrä vähentyi 1950-luvun 280 000 hehtaarista 19 000 hehtaariin 1990-luvulle tultaessa, Tuominen sanoo.
"Eläinlajisto ei ole kuitenkaan pienentynyt, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen on tuonut Suomeen esimerkiksi uusia lintuja ja perhosia. Biodiversideetin säilymiselle merkitystä on myös sillä, että yksilömäärä on riittävä ja elinympäristöjä on riittävästi tarjolla harvinaisille lajeille", Tuominen sanoo.
Tuomisen mukaan villiinnyttämisalueille olisi mahdollista hakea nykyisen metsälaidunnustuen ohella esimerkiksi EU:n Life-tukea, sillä esimerkiksi eläinaitausten rakentaminen maksaa. Tavoitteena on luoda alue ilman virallista suojelustatusta. Tuominen uskoo villiinnyttämisen tuovan ennen pitkää myös tuloja.
"Ajattelen, että tästä tulisi kannattavaa toimintaa esimerkiksi maatilamatkailun kautta. Ihmisiä kiinnostaa Euroopankin tasolla harvinaisten eläinten näkeminen luonnontilaisessa ympäristössä."
Tuomisen mukaan visenttejä, alkukantaisia hevoslajeja ja alkuhärän kaltaista lehmälajia on jo palautettu luontoon Bulgariassa, Romaniassa ja Hollannissa.
Tuominen huomauttaa, että arkeologisten näyttöjen perusteella on esitetty, ettei Skotlannin alueen alkuhärkä koskaan kuollut sukupuuttoon, sillä ylämaankarja on geneettisesti hyvin samankaltaista.
Lue myös: Uusi luontojärjestö haluaa biisonit Suomen luontoon – "elinkeinomahdollisuus maaseudulle"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
