Alkoholin haitat kaihertavat suomalaisia
Erityisesti naisten mielestä myynnin laajentamista suunnitellaan liiaksi aikuisten ehdoilla.
Yli 70 prosenttia suomalaisista kantaa huolta alkoholin aiheuttamista kustannuksista. Kuva: MT arkisto Kuva: Markku UlanderValtaosa suomalaisista, peräti 74 prosenttia, ajattelee, ettei päättäjien pitäisi tehdä alkoholinkulutusta lisääviä päätöksiä. Naisista näin ajattelee 80 prosenttia ja miehistä 67.
Yli puolet suomalaisista ajattelee, että alkoholin myynnin laajentamista suunnitellaan liiaksi aikuisten ehdoilla. Naisista 68 prosenttia on näillä linjoilla ja miehistäkin 41 prosenttia. Yli 80 prosenttia suomalaisista ajattelee, että lasten ja nuorten suojaaminen alkoholihaitoilta on paljon tärkeämpää kuin aikuisten mahdollisuus ostaa vaivattomasti alkoholia.
Alkoholin aiheuttamista kustannuksista ja rasituksesta kansantaloudelle kantaa huolta yli 70 prosenttia suomalaisista. Ne, jotka tietävät kustannusten suuruuden, eivät ole myynnin laajentamisen kannalla. Yli 80 prosenttia arvioi myös, että murhien ja tappojen, perhe- ja lähisuhdeväkivallan, liikenneonnettomuuksien, rattijuopumusten ja tapaturmien todennäköisyys vähenisi, jos alkoholia kulutettaisiin vähemmän.
Tulokset ilmenevät tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen tekemästä selvityksestä, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä alkoholista ja sitä koskevasta päätöksenteosta. Selvitys perustuu kansalaiskyselyyn, johon vastasi 2040 suomalaista helmikuussa 2024. Lisäksi aineistona ovat helmi-maaliskuussa toteutetut kansanedustajien ja poliittisten vaikuttajien haastattelut. Työtä on rahoittanut Alko.
”Naisten mielipiteet näkyvät vain vähän alkoholin myyntiä koskevassa keskustelussa. Naiset kantavat suurta hoivavastuuta Suomessa ja kärsivät miehiä useammin alkoholin haittavaikutuksista lähipiirissään. Julkisessa keskustelussa näkyvät yllättävän harvoin myös ne kansanedustajat, jotka kannattavat alkoholirajoituksia”, arvioi E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.
Selvitykseen haastateltujen kansanedustajien mukaan kansanterveys ei painotu keskustelussa alkoholin myynnistä, vaan esillä ovat elinkeinopoliittiset näkökulmat ja aikuisten vapaudet. Kansanedustajien mukaan haittaennusteet ovat menettäneet uskottavuuttaan, ja osa arvioi arvojen koventumisen näkyvän alkoholikeskustelussa.
Valtaosa haastatelluista kansanedustajista jakaa monien asiantuntijoiden näkemyksen siitä, että jos viinit siirtyvät päivittäistavarakauppaan, Alkon monopolille ei ole toimintaedellytyksiä. Tämä tarkoittaa, että jollakin aikavälillä myös väkevät viinat siirtyvät ruokakauppoihin.
”Edes vapaampaa myyntiä kannattavat kansanedustajat eivät toivo, että viinaa myytäisiin kaupoissa. Vaikka asiaa ei kannateta, sitä pidetään väistämättömänä”, toteaa E2 Tutkimuksen johtaja Jenni Simonen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



