Ekonomisti ehdottaa nollalinjaaja osa-aikaisia työpaikkoja

Suomessa osa-aikatyötä tehdään vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo palkkojen nollalinjan palauttavan Suomen kilpailukykyä. Ostovoimaa hän lisäisi keventämällä tuloveroa.

Kangasharju odottaa seuraavan hallituksen toteuttavan viime syksynä sovitun rakenneratkaisun. Nykyinen hallitus näpertelee kuten sote-uudistuksessakin. Myönteistä on, että eläkeratkaisu saatiin aikaan.

Tärkeänä Kangasharju pitää hallituksen lupausta vähentää kuntien tehtäviä miljardin euron edestä. Nyt niitä on kasassa 300 miljoonaa.

Työmarkkinoilla tarvitaan Kangasharjun mielestä osa-aikatyön sallimista kuten Ruotsissa. Naapurilla työllisyysaste on 72 prosenttia. Suomessa jäädään 68 prosenttiin.

Lakiin tarvitaan muutoksia, jotta osa-aikatyö kannattaa ottaa vastaan. Verotusta ja marginaaleja pitää alentaa.

Kangasharju laskee asumistukea saavalla osa-aikatyön tekijällä verotusasteen ylittävän helposti sata prosenttia nykysäännöin.

”Muutokset toisivat 150 000–200 000 uutta osa-aikaista työpaikkaa.”

Työttömyysturvan Kangasharju porrastaisi keston mukaan. Alussa se olisi lähes palkkatulon verran. Taso heikkenisi toisesta kuukaudesta ja edelleen työttömyyden pitkittyessä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä lasketaan saatavan monen miljoonan euron säästöt, jos työttömyysjaksot lyhenevät yhdelläkin päivällä.

Kangasharju ehdottaa satsauksia yritysten innovaatiotukeen, jotta ne pystyvät kehittämään uusia tuotteita. Suomi on selvästi jäljessä muita Pohjoismaita.

Sammon suuromistaja Björn Wahlroos ehdottaa yhteisöveron poistamista kokonaan yrityksiltä. Kangasharju peesaa ehdotusta.

”Ajan kanssa yhteisövero menee nollaan.”

Kangasharju uskoo uuden hallituksen alentavan yhteisöveroa. Ruotsissa on päätös 17 prosentin yritysverosta. Suomi alensi sitä ennen 20 prosenttiin.

Ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä on kollegaansa varovaisempi. Yhteisövero on tärkeä selvittää, sen hyödyt kilpailutekijänä mutta myös riskit.

Malinen odottaa palkoista sopimista yrityksissä sekä työaikojen joustoja. Nyt Suomessa joustavat vain työntekijöiden lomautukset.

Joustoista pitää Malisen mielestä hyötyä kaikkien osapuolten: yritysten, työntekijöiden ja yhteiskunnan. Suomessa keskustellaan liikaa joko tai -asenteella.

Saksa yltää Euroopassa parhaaseen talouskasvuun, kun siellä viime vuosikymmenellä rohkeasti uusittiin työmarkkinoita. Malinen sanoo, että työttömiä siellä on selvästi vähemmän kuin Suomessa.

Johtaja Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitoksesta PT:stä sanoo EU:n kehuvan keskitetyn sopimusmallin mukaista maltillista palkkalinjaa. Kehu tuli maakohtaisissa suosituksissa.

Reaalipalkat pysyvät pikemmin ennallaan kuin nousevat.

”Sopimusjärjestelmä osoittautuu ratkaisuksi eikä ongelmaksi”, Ilmakunnas sanoo.

Ilmakunnas pitää perusteltuna hallitusten tukea työpaikkojen luomiseen. Liikenneväyliin satsaus lisää talouskasvun edellytyksiä. Kaavoituksen ja tonttitarjonnan vauhditus on hyvä avaus Helsingin seudulla.

”Ongelmat ovat monimutkaisia, eikä pikaisia ihmelääkkeitä ole. Budjetin liikkumavara on ahdas.”

Ilmakunnas pitää julkisten menojen hillintää sote-uudistuksen kaltaisilla rakenneuudistuksilla parempana ratkaisuna kuin välittömiä lisäkiristyksiä.

JUHANI VIITALA

Avaa artikkelin PDF