Varsinais-Suomessa haastettiin syömään kotimaista
PAIMIO (MT)
MTK-Varsinais-Suomen syyskokousväelle heitettiin kova haaste, johon soisi kaikkien suomalaisten osallistuvan.
Laitilalainen Anna Setälä haastoi porukan mukaan Teho plus -hankkeen piirissä virinneeseen hankkeeseen: syödään alkavalla viikolla viitenä päivänä sataprosenttisesti kotimaista ruokaa.
Setälä oli jo ennakolta todennut, että haaste on hankala toteuttaa. Esimerkiksi joutsenlippumerkittyä leipää on todella vaikea löytää.
Haasteessa on yksi helpotus: jokainen saa valita yhden tuontituotteen, josta ei luovu. Monella se on kahvi.
Syyskokous pidettiin Paimion tuottajien omistamassa elokuvateatterissa. Kokouksen jälkeen oli luvassa James Bondia.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kiinnosti selvästi toimintasankaria enemmän. Häntä oli kuulemassa salintäysi yleisöä, mutta ennen elokuvaa rivit harvenivat.
MTK:n toissaviikon epäreilun kaupan tempausta kiiteltiin monessa puheenvuorossa.
Viestintä nousi muutenkin esille.
Juha Valtonen Meri-Naantalin yhdistyksestä kysyi, miksi Maaseudun Tulevaisuus julisti etusivullaan viljan olevan EU-ajan kalleinta. Seuraavassa lehdessä kerrottiin tuotantokustannusten nousseen niin, että tuotanto on kannattamatonta. Vain ensimmäinen uutinen levisi muihin tiedotusvälineisiin.
Taru Antikainen Aurasta ihmetteli julkisuudessa olleita tietoja, joiden mukaan suomalainen kinkku loppuu kesken. Hän totesi tiedon olleen peräisin MTK:sta.
”Ei kinkku lopu kesken”, hän korjasi, ”vain tuorekinkkua ei välttämättä saada kaikille.” Antikainen toivoi MTK:lta tarkkuutta, mitä ja miten sanotaan.
Elina Heino Vehmaalta on huomannut, että kauppa käyttää mainonnassaan Suomen lippuja harhaanjohtavalla tavalla. Liputettu liha on saatettu marinoida Suomessa mutta on peräisin ulkomailta.
”Ollaan sanavalmiita ja kysytään kaupassa tuotteen alkuperää”, hän kehotti. ”Ei se kaupantäti asialle mitään voi, mutta jos ollaan tiukkana, viesti voi mennä asiasta päättäville asti.”
Hannu Taimen Paimiosta totesi, että maahan tuotavalle lihalle pitää asettaa yhtä tiukat eläinten hyvinvointivaatimukset kuin suomalaisella tuotannolla on.
”Ehdottomasti”, totesi Marttila. ”Ja varsinkin julkisissa hankinnoissa. Ei tuotantoa, joka olisi Suomessa laitonta, pidä tukea verorahoilla.”
Jouni Tuomola Loimaalta kysyi, voiko 141-tukeen pahimmillaan tulla välivuosi.
Marttilan mukaan niin ei missään nimessä saa käydä. Jos uudet päätökset eivät ehdi ajoissa, on mentävä vuosi vanhoin säännöin.
141-tuen merkitystä korostetaan myös kokouksen julkilausumassa. Hallitukselta vaaditaan peräänantamatonta ja määrätietoista toimintaa sen jatkamiseksi vuodesta 2014. Samalla tukitasoja on nostettava. Neuvotteluiden aloittamisella on kiire, kokous muistuttaa.
Liiton johtokunnan erovuoroisista Eeva Taneli ja Kalle Vähä-Piikkiö valittiin uudelleen. Jussi Lindholmin tilalle tulee Juha Wikström ja Timo Kauniston Aarne Lehtonen.
Valtuuskuntapaikoista äänestettiin. Erovuorossa olleet Anna Setälä ja Antti Airikki jatkavat, Kaisa Vasama-Kakko jäi äänimäärässä kolmanneksi.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
