Innokkaita tekijöitä tarvitaan
Yhteismetsissä tarvitaan aktiivisia hallintomiehiä ja -naisia, vetoaa Metsä Premium Oy:n Pirjo Havia.
”Ammattimaisille metsänomistajille riittää tekemistä hoitokunnassa. Kymmenientuhansien mottien hakkuut ja laajat metsänuudistamiset tuovat varmasti tehtävään mielenkiintoa.”
Havian mukaan turvan toiminnalle tuo pakollinen metsäsuunnitelma. Joissakin yhteismetsissä suunnitelma voidaan tehdä itse, jos asiantuntemus riittää.
”Ihmiset ovat erilaisia ja yhteismetsä tarjoaa jokaiselle jotakin. Yhdelle se on helppo metsäsijoitus, toiselle kiinnostava vastuutehtävä.”
Yrityksensä Metsä Premiumin nimissä metsänomistajia ja metsäammattilaisia kouluttava Havia kertoo olevansa ilahtunut yhteismetsien suosion kasvusta. Pientä huoltakin hän kantaa.
”Vähän pelkään, että joskus yhteismetsän perustamiseen lähdetään liian heppoisin perustein. Se on pysyväisluontoinen järjestely, jota tulee harkita huolella. Jos yhteismetsä houkuttelee, vaihtoehtona voi harkita metsien liittämistä olemassa olevaan yhteismetsään.”
Hän kertoo, että monet kiittävät yhteismetsien demokraattista päätöksentekoa. Esimerkiksi kuolinpesät eivät usein toimi yhtä hyvin tai suunnitelmallisesti.
Havian mukaan viime aikoina on syntynyt paljon pienikokoisia yhteismetsiä. Hän ei ole varma, onko kehityssuunta oikea vai olisivatko suuremmat alueet kannattavampia.
Suomen suurimmat yhteismetsät sijaitsevat Itä-Lapissa ja Koillismaalla. Pohjoisessa yhteismetsät on tunnettu hyvin ennen muuta maata.
”Lapin suuret yhteismetsät ovat ikään kuin institutionaalisempia palkattuine henkilökuntineen.”
Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla tilakoon kasvua tavoitellaan Havian vetämällä Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät -hankkeella. Se polkaistiin käyntiin marraskuun lopussa ja jatkuu vuoteen 2014 asti.
”Uusia yhteismetsiä syntyy Pohjois-Suomessa ihan samaan tahtiin kuin muuallakin Suomessa. Pohjoisessa metsänomistajat liittävät useammin omia kantatilojaankin osaksi yhteismetsää.”
Havian mukaan syynä saattaa olla se, että etelässä ihmiset asuvat lähempänä omia metsiään.
”Yhteismetsältä edellytetään kestävän metsätalouden harjoittamista. Käytännössä sen tehtävä on tuottaa hyvää tulosta osakkailleen.”
Pohjois-Suomen puukaupan tilanne huolettaa Haviaa. Hän kuvailee tilannetta ”käymisvaiheeksi”.
”Yhteismetsät tunnetaan Lapissa pitkältä ajalta. Nyt pitäisi miettiä uusia toimintatapoja. Miten metsäomaisuus hyödyttäisi paikallisia yrityksiä ja ihmisiä.”
Havia kertoo, että virkistyskäyttö ja vuokratulot ovat joillekin yhteismetsille hyvin merkittävä osa tulosta.
”Maan vuokraaminen metsästyskäyttöön, mökkeilyyn tai muihin tarkoituksiin on koko ajan yleisempää.”
ANTTI HIRSAHO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
