TERVEENÄ TYÖSSÄ Neiti Yksinäinen, onnen kerjäläinen

Tuttavapiiriini kuului kerran Neiti Yksinäinen, joka ei osannut olla yksin. Hän koki olevansa yksin yksinäinen, onnen kerjäläinen (niin kuin Tuomari Nurmio laulaa) ja karkotti ihmiset jo ennen ystävystymistä takertumalla ”uhriinsa” kuin takiainen.

Neiti Y puhui toiset pyörryksiin ja varmasti itsensäkin

– eikä ymmärtänyt, miten hänen kärjistynyt käytöksensä muihin vaikutti. Takertuminen ja puhetulva olivat Neiti Y:n keinot suojautua todelliselta kohtaamiselta, jota hän sekä halusi että pelkäsi.

Uusien ystävyyssuhteiden luominen ei ole kaikille helppoa, ja yksinäisyyden tunnustaminen saattaa hävettää.

Yksinäiseltä puuttuvat läheiset, jotka toimivat peilikuvina ja neuvonantajina. Näin vuorovaikutustaidot voivat hiljalleen heiketä, eikä ihminen enää osaa lähestyä muita luontevasti.

Elämäntilanne, esimerkiksi puolison kuolema tai sairaus, voi tuoda yksinäisyyden niidenkin elämään, jotka ennen

ystävystyivät helposti. Kun yksinäisyys ei ole vapaaehtoista, siitä seuraa helposti masennusta ja muita mielenterveysongelmia, jotka uhkaavat työkykyä.

Toisaalta yksinäisyydestä voi myös oppia nauttimaan.

Yksinäisyys voi olla vapaudesta päihdyttävää viiniä, lääkettä tai myrkkyä kuten ranskalainen kirjailijatar Colette (1874–1954) kirjoittaa.

Mutta miten päästä yksinäisyydestä, kun harrastukset on jo koeteltu, eikä ketään läheisempää ole löytynyt?

Vesa Nevalaisen viisas, käytännönläheinen ja hauska kirja Yksinäisyys (2009) antaa paljon ajattelemisen aihetta niillekin, jotka eivät kärsi yksinäisyydestä.

Nevalainen käsittelee monipuolisesti yllättäviäkin syitä yksinäisyyteen, esimerkiksi hyvät ominaisuudet ja sattuma, eikä ratkaisuja esitellä simbsalabim-tyyppisesti.

Ystävystymiseen sisältyy tietoja ja taitoja, joita voi

havainnoida ja opiskella. Itsetutkiskelun voi aloittaa vaikka Nevalaisen kirjaa lukemalla.

Olenko kiinnostunut muista ihmisistä vai kerronko vain omista asioistani? Käynkö tarpeeksi paikoissa, joissa tapaan uusia ihmisiä? Onko minulla voimakkaasti ilmaistuja

asenteita, joita muut ihmiset saattavat vierastaa? Miten päihteet vaikuttavat käytökseeni? Voisinko kehittää olemassa olevia ihmissuhteitani ystävyyden suuntaan?

Yksinäisyydestä pääsemistä ei kannata jättää sattuman tai vanhojen, jo huonoiksi havaittujen keinojen varaan.

Mikäli yksinäisyyden takana on hoitoa vaativa mielenterveysongelma, esimerkiksi masennus tai persoonallisuushäiriö, tarvitaan ammattiapua. Kaikki eivät vieläkään tiedä, että masennukseen on olemassa tehokasta lääkehoitoa, jota tulisi jatkaa vähintään puoli vuotta uusimisriskin välttämiseksi.

Entä mitä tapahtui Neiti Yksinäiselle?

Näin hänet äskettäin sattumalta ja ainakin yksi

ystävä käveli reippaasti hänen rinnallaan: pitkäkarvainen, ruskea koira. Toivon, että Neiti Y on ottanut yksinäisyyden ystäväkseen ja oppinut etsimään ystäviä rennompaan tyyliin.

Avaa artikkelin PDF