Varroapunkin levittämä virustauti tuhoaa mehiläisiä
LOHJA (MT)
Varroapunkki on mehiläistarhaajien kiusa. Punkki lisääntyy mehiläisten sikiössä, imee mehiläisten verta ja levittää sitä kautta virustauteja.
Mehiläistarhaaja Hannu Torkkel koki mittavat vahingot punkkien vuoksi viime talvena. 138 pesästä vain yhdeksän selvisi.
”Talvitappiot olivat 93 prosentin luokkaa. Ei se varmaan aivan kärkeä ollut, mutta valtakunnallisesti top viiteen sillä varmasti pääsi.”
Punkkien määrä kasvoi, sillä oksaalihappotorjunta jäi vuoden 2010 marraskuussa Torkkelilta tekemättä. Lisäksi viime vuoden pitkä ja lämmin kesä oli täydellinen punkkien lisääntymiselle.
”Viime vuoden oksaalihappotorjuntaa tehdessäni jo 50 pesää oli kuollut. Silloin aloin miettimään, että jotain on nyt pielessä.”
Mies arvioi rahallisen menetyksen olevan jopa 100 000 euroa. Torkkel päätti palata takaisin vanhaan työhönsä ainakin muutamaksi vuodeksi.
”Viisi vuotta olen mehiläisistä elantoni saanut. En uskonut, että koskaan palaisin takaisin aikaisempaan opettajan työhöni.”
Vastoinkäymisistä huolimatta hän ei kuitenkaan aio lopettaa mehiläistarhausta.
Varroapunkki levisi Suomeen itärajan takaa. Ensimmäiset viralliset havainnot lajista tehtiin vuonna 1984. Nyt punkki on levinnyt lähes koko manner-Suomeen.
”Pesät kuolevat 2–3 vuodessa tartunnasta”, kertoo mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä Suomen mehiläishoitajain liitosta.
Kaljusikiöinti ja siivettömät mehiläiset ovat merkkejä varroapunkin aiheuttamista virusongelmista.
Vuosittaiset mehiläisten talvehtimistappiot ovat Suomessa noin 15 prosenttia. Seppälän mukaan kolmasosa tappioista johtuu varroapunkista.
”Kukaan ei ole vielä keksinyt keinoa, millä punkin saisi hävitettyä kokonaan.”
Suuri ongelma on saada tarhaajat tekemään riittävä punkkitorjunta, toteaa Seppälä.
”Tarhaajilla on erilaisia toimintamalleja.”
Elokuussa pesät pitää torjua muurahaishapolla tai tymolilla. Torjunnalla suojellaan talvimehiläisiä punkeilta. Marraskuun torjunta tehdään oksaalihapolla. Silloin rajoitetaan punkkien määrää.
”Torjunnat on tehtävä joka vuosi”, painottaa Seppälä.
Punkkien torjuntaan käytetään orgaanisia, pesissä jo muutenkin esiintyviä happoja, eikä aineista jää jäämiä hunajaan.
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
